Biotalous vaatii jo tekoja

Kirjoitus on julkaistu alun perin Aamulehdessä ja Pohjalaisessa.

Biotalous on saavuttamassa vankan aseman ja suosion niin politiikassa kuin liike-elämässä, ja se tulee vastaan monissa puheissa ja linjauksissa. Biotalouden menestys ei sen kiistämättömistä hyödyistä huolimatta kuitenkaan ole itsestään selvää. Konkreettisia tekoja ja asian määrätietoista edistämistä tarvitaan. Esimerkiksi biomassan käytössä ja nykyisten innovaatioiden markkinoille saattamisessa onkin todellisia haasteita niin poliittisen päätöksenteon kuin markkinoiden osalta. Suomi ja Eurooppa kaipaavat kipeästi talouskasvua ja työpaikkoja. Mikä tärkeämpää, maailma ja me sen asukkaat tarvitsemme kestävän kehityksen varaan rakennetun tulevaisuuden. Siksi yksi Suomen tärkeimpiä vaikuttamispyrkimyksiä on edistää biotalouden asemaa Euroopan unionissa.

Yksinkertaisesti määriteltynä biotaloudella tarkoitetaan fossiilisten sijaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Sen voi jakaa vihreään, keltaiseen ja siniseen viitaten metsiin, maatalouteen ja meriin, tai biomassaan ja elävän luonnon mahdollistaviin luontoon perustuviin ratkaisuihin. Talouskasvun ja uusien työpaikkojen mahdollisuudet kumpuavat biotalouteen siirtymisen vaatimista uusista innovaatioista, tekniikasta sekä ajattelutavasta. Jo nykyisellään biotalouden katsotaan työllistävän Euroopassa jopa 25 miljoonaa ihmistä. Innovaatioille on löydettävissä maailmalta rajattomat markkinat, ja jatkuva väestönkasvu sekä elintason nousu kasvattavat kestävien ratkaisujen markkinoita kehittyvissä maissa entisestään.

Euroopan unionissa ollaan hyvin tietoisia biotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen pohjautuviin ratkaisuihin panostamisen tärkeydestä pyrittäessä tavoitteeseen älykkäästä ja kestävästä kasvusta. On ollut positiivista huomata, että biotalous kerää kiinnostusta laaja-alaisesti eri alojen osaajilta ja toimijoilta. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää muuttaa hyvät aikomukset aidoksi toiminnaksi niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissa.

EU:n komissio on tehnyt laskemat, joiden mukaan jokainen Horizon2020-tutkimusohjelmasta biotaloustutkimukseen ja -innovaatioihin sijoitettu euro tuottaa kymmenen euroa. Pelkkä tutkimus ei kuitenkaan riitä, vaan tuotteet tulee myös saada markkinoille. Surullinen kehityslinja on ollut, että me Euroopassa innovoimme, muut tuottavat. Biotaloudessa tämä tulisi välttää ja onnistua luomaan myös työpaikkoja. Ilmiötä kuvaa hyvin se, että Eurooppa käyttää tällä hetkellä suurimman osan tutkimus- ja innovaatiorahoituksestaan, 94 prosenttia, tutkimusvaiheen tukemiseen ja kuusi markkinoille saattamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli puolet rahoituksesta suunnataan tutkimukseen ja toinen puoli nimenomaan tulosten kaupallistamiseen. Kiinassa luvut ovat puolestaan 42 prosenttia kaupallistamiseen ja 58 prosenttia tutkimukseen.

Suomen mahdollisuudet luoda kasvua biotaloudesta ovat erinomaiset. Meillä on paljon osaamista, vahva teollinen pohja sekä resursseja ja luonnonvaroja omasta takaa. Metsien ja puun rooli biotaloudessa on ilmiselvä ja keskeinen. EU:n yhteisen metsästrategian yhtenä parlamenttivastaavana olen painottanut metsien biotalouskäyttöä. Meidän kilpailuetumme Euroopan sisällä on suuri, mahdollisuuksia ei saa nyt jättää käyttämättä. Puunjalostus ja sen sivutuotteet, bioenergia ja energiatehokas rakentaminen ovat vain muutamia suomalaisia vahvuuksia biotalouden saralla.

Euroopan unionin tulee erilaisten säädösten kohdalla edistää biotuotteiden pääsyä sisämarkkinoille, kanavoida rahoitusta innovaatioihin ja myös tutkimuksen jälkeisen tuotannon toteuttamiseen sekä välttää muun säätelyn biotalouden edistymiselle tuottamia esteitä. Myös jäsenmaiden erilainen biomassapotentiaali ja luonto tulee huomioida. Lopputulemana tarvitsemme Euroopan kilpailu- ja luonnon kantokykyä vahvistavan toimintastrategian, jolla biotalous nostetaan aidosti prioriteetiksi myös käytännössä.

Miapetra Kumpula-Natri
Europarlamentaarikko, S&D
Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan jäsen
Parlamentin biotalousryhmän puheenjohtaja

Lisää blogista

EU otti rohkean askeleen ilmaston puolesta - yli kolmanneksen energiasta pitää olla uusiutuvaa 2030 mennessä

2018-01-17 18:59:08
  Euroopan parlamentti otti tänään keskiviikkona merkittäviä edistysaskelia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Parlamentti äänesti kolmesta tärkeästä [...]

Energianörtit huomio, katse näihin asioihin Euroopan parlamentin äänestyksissä!

2018-01-16 20:37:19
Euroopan parlamentti käsittelee tällä viikolla kolmea ns. puhtaan energian pakettiin kuuluvaa lainsäädäntöesitystä. Niillä on väliä Suomen ja Euroopan [...]

Marjukka Mattila mukaan tiimiimme kevään 2018 harjoittelijaksi

2017-12-22 09:39:18
Keväällä tiimimme kasvaa kun nykyinen Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Marjukka Mattila aloittaa Brysselin toimistomme [...]

Direktiivistä sopu: Odotettavissa sähköautojen latauspisteitä ja energiatehokkaita rakennuksia

2017-12-19 22:04:16
Tiedote 19.12.2017 Direktiivistä sopu: Odotettavissa sähköautojen latauspisteitä ja energiatehokkaita rakennuksia Parlamentti ja jäsenmaat pääsivät [...]