EU ei ole mustavalkoinen

Yllätyin lukiessani Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulta Petri Sajarin kolumnin ”Suomettumisesta tuli eurottumista” 15.4.

Odotan lehdistön tarjoavan yhteiskunnallisiin asioihin päivänpolitiikkaa laajempaa tilannekartoitusta. Sajarin kolumnin asetelma sen sijaan heijasteli mennyttä maailmaa, jossa kaikki Suomeen vaikuttava nähdään yhä mustavalkoisessa, kylmän sodan aikaisessa valossa. Tätä kaksinapaista maailmaa ei enää ole – talouden globalisaatio on tehnyt siitä selvän. Jos jotain vastakkainasettelua haluaa hakea, se olisi suuret rahoituslaitokset vastaan kansallisvaltiot.

Suomalaisessa eurokeskustelussakaan ei ole ollut kyse kaksinapaisesta asetelmasta – toisin kuin Sajari kirjoitti. Keskustelu on kriisin oloissakin ollut erittäin vilkasta niin eduskunnan suuressa valiokunnassa, yleisesti Suomessa kuin muualla Euroopassa. Puolueiden kesken on eroja. Onneksi ratkaisu- ja neuvotteluhalukkuutta on kuitenkin ollut. Hallitus on suuren valiokunnan tuella hakenut muuta ratkaisua kuin huonoja lainoja antaneiden pankkien loputonta tukemista. Sijoittajavastuu on nyt saatu pankkiunioniin ja Kyproksen kriisin ratkaisussa käyttöön. Samalla koitetaan ottaa askelia veroparatiisien laittamiseksi kuriin ja verotietojen automaattista vaihtamista viranomaisten välillä.

Median ja poliitikkojen kritiikki ei lie koskaan ole aiheetonta. Lähdekritiikki Sajarin ehdotuksen mukaisesti antaisi paremman ymmärryksen lukijalle, kenen mielipidettä uutisoidaan. Lähes naurettavuuteen asti kriisin ytimen kiehuessa asiantuntijoiksi marssitettiin pankkien ekonomisteja. Pankit olivat kuitenkin sopan myös keittäneet! Mitä mielenkiintoista asianosaiset pystyisivät edes työnantajiensa nimissä puhuessaan sanomaan?

Suurin ero kylmän sodan tilanteen ja eurokeskustelun välillä on se, että kylmän sodan aikana Suomeen kohdistui ulkopuolista painostusta vailla Suomen omaa valintaa. Sen sijaan EU- ja eurojäsenyydessä on ollut kyse Suomen valinnoista asemansa ja päätösvaltansa takaamiseksi Euroopassa ja maailmassa. Nämä valinnat on tehty pitkän historiallisen ketjun tuloksena – Suomi on ollut osa Eurooppaa kulttuurisesti vähintäänkin 1200-luvulta lähtien. Olemme mukana EU:ssa kaikissa päätöksiä tekevissä pöydissä.

Taloudesta poiketen turvallisuuskysymyksissä ollaan otettu viime kuukausina takapakkia. Krimin tapahtumat ovat osoittaneet, että valtioiden perinteinen voimapolitiikka ei ole kadonnut mihinkään, mikä Suomen ja Euroopan täytyy ottaa jatkossa paremmin huomioon.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin 16.4.2014.

 

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]