EU:n energiaturvallisuusstrategian parlamenttikäsittely paljasti energiaunionin vaikeuskertoimet

Äänestimme eilen Euroopan parlamentissa EU:n energiaturvallisuusstrategiasta, jonka tavoitteena on taata energian saanti Euroopan ulkoisista lähteistä sekä turvata energia toimitusvarmuus sisämarkkinoilla. Strategian merkitys on suuri ja ajankohtainen paitsi kaasun osalta Ukrainan kriisin myötä, myös sisäisesti uusiutuvien energianmuotojen integroimisessa sähköverkkoihin.

Äänestys kuitenkin kaatui parlamentin ääripäiden vetäessä mietinnöltä tukensa ja oikeiston eli kokoomuksen Euroopan kansanpuolueen lähes sadan äänestäessä tyhjää. Vastustajissa osa ei voinut hyväksyä koko paperia, koska siellä todetaan ydinvoiman olevan osa päästötöntä tuotantoa ja ehkä jollekin oli liikaa myös sitovien energiatehokkuustavoitteiden kirjaaminen. Tyhjälle meni moni kansanpuoluelainen, kun äänestyksessä kaasun särötystä ei haluttu tukea, ennen kuin sen turvallisuudesta on enemmän tietoa.

Energiaturvallisuusstrategia ajankohtaistui paljon kaasun tuonnin katkaisuissa Venäjältä keskiseen Eurooppaan. Unionin oman alueen ja norjalaisen kaasun osuus on tällä hetkellä noin 57 %, reilun kymmenen vuoden päästä enää nelisen kymmentä johtuen kaasuntuotannon laskusuunnassa varantojen hupenemisen myötä Pohjanmerellä, erityisesti Alankomaiden ja Tanskan osalta. Unionin ulkopuolisista shokeista johtuen EU:n haavoittuvuus siis kasvaa samaa vauhtia, kuin riippuvuutemme unionin ulkopuolelta tuotavasta kaasusta kasvaa. Siksi perusteellinen varautuminen on ajankohtaista EU-tason politiikassa.

Parannuksia on tosin jo tehty vuoden 2009 kaasukriisin jälkeen: kaasuputkia ja LNG-tuontia on lisätty, varmuusvarastoja kasvatettu ja kaasun kulkusuunnan kääntäminen mahdollistettu. Lisätoimenpiteitä vaaditaan näitä toimia jatkamalla sekä siirtokapasiteetin lisäämisellä.

LNG-virrat suuntaavat edelleen Aasiaan kovemman kysynnän ja sitä myötä korkeampien ostohintojen vuoksi. Kauppa- ja ulkopolitiikan onkin ajettava vientiterminaalien määrän lisäämistä tuottajamaissa, kuten Yhdysvalloissa. Tuontikanavien monipuolistaminen ja energiapolitiikan vahva integrointi EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on siksi erityisen tärkeää.

Käytetystä energiasta nelisenkymmentä prosenttia kuluu lämmitykseen ja jäädytykseen. Suomalaisina tiedämme, ettei kaasu ole ainoa lämmitystapa. Turvallisuusstrategian olisi huomioitava myös se, että bioenergiasta 95 % on lähienergiaa. Uusiutuvien osuus on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa kolmesta noin kahteenkymmeneen prosenttiin. Kaasun varassa on edelleen 40 %. Biomassan käytön ja kaukolämmityksen yleistyminen voivat tukea toimitusvarmuutta ja luoda suomalaisteknologialle markkinoita Keski- ja Länsi-Euroopassa. Tähän peilattuna pohdin Suomen hallituksen kaavailua hankaloittaa yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon asemaa kotimaisin keinoin.

Energiasta neljännes kuluu liikenteeseen. Pidin salipuheenvuorossanikin häpeällisenä, ettei meillä ole valmista suunnitelmaa edes 4,5 vuoden päähän, vuoden 2020 jälkeiselle ajalle liikenteen biopolttoaineiden ja sähköistämisen eli hiilidioksidipäästöjen vähenemiselle sekä omavaraisuuden lisäämisen kautta turvallisuudelle.

Suomen osalta kestävästi tuotettu biomassa sekä kehittyneet biopolttoaineet ovat kotimaisia, kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. Niiden tuomia mahdollisuuksia sain hyvin esiin energiaturvallisuusstrategiassa. Suomen on kuitenkin oltava tarkkana LNG-terminaalien osalta. Parlamentti korosti terminaalien tuovan kaasumarkkinoille monipuolisempia vaihtoehtoja ja varastointikapasiteettia, muttei huomioinut erityisesti niiden merkitystä Itämeren alueelle. Kirjasin parlamentin pöytäkirjoihin Itämeren LNG-terminaalien puuttumisen mietinnöstä siihen jääneeksi pahaksi puutteeksi.

Pidin energiaturvallisuusstrategian sisältöä pääosin onnistuneena. Parlamentin puolueryhmät löysivät strategiassa monin osin enemmistön valiokuntakäsittelyssä. Oma ryhmäni S&D muistutti täysistuntoon tekemässään muutosesityksessä, ettei parlamentin tule suhtautua kritiikittä liuskekaasutuotantoon. Liuskekaasutuotannon on havaittu aiheuttavan maanjäristyksiä ja likaavan pohjavesiä. Näiden lisäksi on muistettava, että liuskekaasu ei ole uusiutuva luonnonvara ja sekin tuottaa hiilidioksidipäästöjä. !Liuskekaasua ei pitäisi ottaa käyttöön ennen parempaa tietoa” -linja päätöslauselmassa osoittautuikin liian suureksi kysymykseksi. Kun kanta meni äänestyksessä läpi, oikeistoryhmä EPP (mm. Suomen kokoomus) hajosi ja iso osa äänesti tyhjää koko lausunnon hyväksymisen kohdalla. Oikeisto olikin valmis uhraamaan koko mietinnön puolustaessaan liuskekaasun tuotannon mainetta!

Energiaturvallisuusstrategian kompromissien on tarkoitus toimia perustana, kun energiayhteistyön tiivistämistä jatketaan energiaunionin puitteissa. Mielestäni nyt kumoon äänestetty mietintö huomioi tasapainoisesti EU-tason mahdollisuuksia huolto- ja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Markkinaperusteisen solidaarisuuden ja sisämarkkinoiden toimivuuden takaaminen on paras tapa ennaltaehkäistä ongelmia. Samalla EU:n on panostettava energiatehokkuuteen ja mahdollistettava ympäristön kannalta kestävien tuotantomallien integrointi sisämarkkinoihin. Teknisellä puolella tehokkuutta ja toimitusvarmuutta parannetaan parhaiten älykkäiden verkkojen ja joustavuutta lisäävän markkinamallin luomisella. Tämä onkin huomioitava myös puhtaiden teknologioiden kehittämiseen tarkoitetussa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

Lisää blogista

Blogi: Juhlistamassa vahvoja naisia Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlassa

2018-10-20 21:18:19
      Minulla oli tänään lauantaina 20.10.2018 kunnia toimia juhlapuhujana Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlissa [...]

Blogi: Elämänmakuisia kohtaamisia Brysselissä – ja ihanimmat koskaan saamani kannustusaplodit

2018-10-17 15:00:42
Viikonloppuna Belgiassa näkyi tuttuja. Suomessa vietetään syyslomaviikkoa, joten ensinnäkin sain perheeni vanhaan kotikaupunkiin Brysseliin mukaan. Tuntuu [...]

Strasbourgin-istuntojen lopettaminen ei ole Euroopan parlamentin käsissä

2018-10-16 10:50:55
Anne Linnonmaa kysyi (HS Mielipide 11.10.), onko kukaan uskaltanut laskea, kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy, kun Euroopan parlamentti siirtyy [...]

Blogi: Euroopan tehosunnuntai – Angela Merkel entistä ahtaammalla, Italia aiheuttaa harmaita hiuksia

2018-10-15 18:08:15
Osana Euroopan politiikan tehopäivää Saksan Baijerissa järjestettiin sunnuntaina osavaltiovaalit. Paikallisille demareille vaalit olivat myrkkyä, kun [...]