Eurooppa työn alla

Elämme jännittäviä aikoja, isojen kysymysten syksyä. Syyskuussa komissio julkaisi ehdotuksen pankkiunionista ja vuoden loppuun mennessä saamme käsittelyyn myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn ryhmän ehdotukset EMU:n kehittämisestä. Väliraportissakin halutaan luoda vahvempaa talous- ja finanssiunionia, joka toimii demokraattisella legitimiteetillä.

Nyt EU:ta ei voi ainakaan syyttää keskustelun vähäisyydestä. Vauhtia keskustelussa on pitänyt yllä eri EU-maiden johtajien näkemykset EU- ja euroalueen eteenpäin viemisestä. Suomi on esittänyt demokratian vahvistamisen keskustelussa vahvan kansallisen parlamentin mukaisen mallin: meillä eduskunta on tiiviissä työssä EU asioissa jo valmisteluvaiheessa sekä suorassa yhteydessä ministereihin aina neuvoston kokouksen alla.

Debattia käydään kaikilla eri tasoilla ja sitä on runsaasti. Eri toimijoiden, parlamentin, komission, neuvoston ja EKP:n, roolia pohditaan kiivaasti. Voiko pankkivalvonta EKP:n yhteydessä olla riippumatonta? Pitäisikö EU:lla olla ”valuuttakomissaari” ja millä mandaatilla? Tulisiko ei-euromaiden europarlamentaarikot sulkea ulos äänestyksistä, jotka koskevat vain euromaita? Mikä rooli ei-euromailla olisi eurooppalaisessa pankkivalvonnassa?

Tässä on vain osa niistä kysymyksistä ja ehdotuksista, joita on viime viikkojen aikana esitetty. Jää nähtäväksi, tarvitaanko uusia rakenteita, vai voidaanko nykyisillä instituutioilla hoitaa myös tulevat haasteet. Jos rakenteet ovatkin kunnossa, sääntöjen noudattamisessa on ollut parantamisen varaa. Myös siihen avoimuutta ja raportointia on jo kiristetty huomattavasti.

Keskusteluissa nousee usein esiin ajatus kahden raiteen Euroopasta. Toiset jatkavat syvenevän integraation tiellä ja toiset jättäytyvät sivuun. Eri teemojen ympärille syntyy ryhmittymiä kuten esimerkiksi euroalueen ja rahoitusmarkkinaveron tapauksissa. 27 maan yhteistyö vaatii tietenkin aimo annoksen kompromisseja, mutta entäs sitten pieniin blokkeihin ryhmittyvä EU – onko sekään lopulta ihanteellisin vaihtoehto? Perusajatus yhteinäisestä Euroopasta ja mukana olevan 27 maan alueesta on minun mielestäni tavoitteellinen. Yhden tai muutaman maan täysin muista poikkeava näkymä ei kuitenkaan ole hidastanut eikä tulle hidastamaan integraatiota jatkossakaan. Pienissä näköalaristiriidoissa kannattaa kuitenkin arvostaa yhtenäisyys korkealle. EU-jäsenmaat joutuvat pohtimaan tänä ja ensi vuonna suuria kysymyksiä, joissa on kyse perustavaa laatua olevista kysymyksistä kuten suvereniteetin määrittelystä.

Tämän lehden teemana on demokratia. Tämän syksyn alati kiihtyvä keskustelu on yksi merkki demokratiasta. Demokratiassa asioita saa kyseenalaistaa ja tehdä parannusehdotuksia. Ja toimivan demokratian malli voi sekin tarvittaessa täsmentyä. Onko sinulla ideoita?

Eurooppalainen Suomi on mukana keskustelussa!

Julkaistu Eurooppalainen Suomi ry:n lehdessä.

Lisää blogista

Blogi: Juhlistamassa vahvoja naisia Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlassa

2018-10-20 21:18:19
      Minulla oli tänään lauantaina 20.10.2018 kunnia toimia juhlapuhujana Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlissa [...]

Blogi: Elämänmakuisia kohtaamisia Brysselissä – ja ihanimmat koskaan saamani kannustusaplodit

2018-10-17 15:00:42
Viikonloppuna Belgiassa näkyi tuttuja. Suomessa vietetään syyslomaviikkoa, joten ensinnäkin sain perheeni vanhaan kotikaupunkiin Brysseliin mukaan. Tuntuu [...]

Strasbourgin-istuntojen lopettaminen ei ole Euroopan parlamentin käsissä

2018-10-16 10:50:55
Anne Linnonmaa kysyi (HS Mielipide 11.10.), onko kukaan uskaltanut laskea, kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy, kun Euroopan parlamentti siirtyy [...]

Blogi: Euroopan tehosunnuntai – Angela Merkel entistä ahtaammalla, Italia aiheuttaa harmaita hiuksia

2018-10-15 18:08:15
Osana Euroopan politiikan tehopäivää Saksan Baijerissa järjestettiin sunnuntaina osavaltiovaalit. Paikallisille demareille vaalit olivat myrkkyä, kun [...]