Eurooppa työn alla

Elämme jännittäviä aikoja, isojen kysymysten syksyä. Syyskuussa komissio julkaisi ehdotuksen pankkiunionista ja vuoden loppuun mennessä saamme käsittelyyn myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn ryhmän ehdotukset EMU:n kehittämisestä. Väliraportissakin halutaan luoda vahvempaa talous- ja finanssiunionia, joka toimii demokraattisella legitimiteetillä.

Nyt EU:ta ei voi ainakaan syyttää keskustelun vähäisyydestä. Vauhtia keskustelussa on pitänyt yllä eri EU-maiden johtajien näkemykset EU- ja euroalueen eteenpäin viemisestä. Suomi on esittänyt demokratian vahvistamisen keskustelussa vahvan kansallisen parlamentin mukaisen mallin: meillä eduskunta on tiiviissä työssä EU asioissa jo valmisteluvaiheessa sekä suorassa yhteydessä ministereihin aina neuvoston kokouksen alla.

Debattia käydään kaikilla eri tasoilla ja sitä on runsaasti. Eri toimijoiden, parlamentin, komission, neuvoston ja EKP:n, roolia pohditaan kiivaasti. Voiko pankkivalvonta EKP:n yhteydessä olla riippumatonta? Pitäisikö EU:lla olla ”valuuttakomissaari” ja millä mandaatilla? Tulisiko ei-euromaiden europarlamentaarikot sulkea ulos äänestyksistä, jotka koskevat vain euromaita? Mikä rooli ei-euromailla olisi eurooppalaisessa pankkivalvonnassa?

Tässä on vain osa niistä kysymyksistä ja ehdotuksista, joita on viime viikkojen aikana esitetty. Jää nähtäväksi, tarvitaanko uusia rakenteita, vai voidaanko nykyisillä instituutioilla hoitaa myös tulevat haasteet. Jos rakenteet ovatkin kunnossa, sääntöjen noudattamisessa on ollut parantamisen varaa. Myös siihen avoimuutta ja raportointia on jo kiristetty huomattavasti.

Keskusteluissa nousee usein esiin ajatus kahden raiteen Euroopasta. Toiset jatkavat syvenevän integraation tiellä ja toiset jättäytyvät sivuun. Eri teemojen ympärille syntyy ryhmittymiä kuten esimerkiksi euroalueen ja rahoitusmarkkinaveron tapauksissa. 27 maan yhteistyö vaatii tietenkin aimo annoksen kompromisseja, mutta entäs sitten pieniin blokkeihin ryhmittyvä EU – onko sekään lopulta ihanteellisin vaihtoehto? Perusajatus yhteinäisestä Euroopasta ja mukana olevan 27 maan alueesta on minun mielestäni tavoitteellinen. Yhden tai muutaman maan täysin muista poikkeava näkymä ei kuitenkaan ole hidastanut eikä tulle hidastamaan integraatiota jatkossakaan. Pienissä näköalaristiriidoissa kannattaa kuitenkin arvostaa yhtenäisyys korkealle. EU-jäsenmaat joutuvat pohtimaan tänä ja ensi vuonna suuria kysymyksiä, joissa on kyse perustavaa laatua olevista kysymyksistä kuten suvereniteetin määrittelystä.

Tämän lehden teemana on demokratia. Tämän syksyn alati kiihtyvä keskustelu on yksi merkki demokratiasta. Demokratiassa asioita saa kyseenalaistaa ja tehdä parannusehdotuksia. Ja toimivan demokratian malli voi sekin tarvittaessa täsmentyä. Onko sinulla ideoita?

Eurooppalainen Suomi on mukana keskustelussa!

Julkaistu Eurooppalainen Suomi ry:n lehdessä.

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]