Eurooppa työn alla

Elämme jännittäviä aikoja, isojen kysymysten syksyä. Syyskuussa komissio julkaisi ehdotuksen pankkiunionista ja vuoden loppuun mennessä saamme käsittelyyn myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn ryhmän ehdotukset EMU:n kehittämisestä. Väliraportissakin halutaan luoda vahvempaa talous- ja finanssiunionia, joka toimii demokraattisella legitimiteetillä.

Nyt EU:ta ei voi ainakaan syyttää keskustelun vähäisyydestä. Vauhtia keskustelussa on pitänyt yllä eri EU-maiden johtajien näkemykset EU- ja euroalueen eteenpäin viemisestä. Suomi on esittänyt demokratian vahvistamisen keskustelussa vahvan kansallisen parlamentin mukaisen mallin: meillä eduskunta on tiiviissä työssä EU asioissa jo valmisteluvaiheessa sekä suorassa yhteydessä ministereihin aina neuvoston kokouksen alla.

Debattia käydään kaikilla eri tasoilla ja sitä on runsaasti. Eri toimijoiden, parlamentin, komission, neuvoston ja EKP:n, roolia pohditaan kiivaasti. Voiko pankkivalvonta EKP:n yhteydessä olla riippumatonta? Pitäisikö EU:lla olla ”valuuttakomissaari” ja millä mandaatilla? Tulisiko ei-euromaiden europarlamentaarikot sulkea ulos äänestyksistä, jotka koskevat vain euromaita? Mikä rooli ei-euromailla olisi eurooppalaisessa pankkivalvonnassa?

Tässä on vain osa niistä kysymyksistä ja ehdotuksista, joita on viime viikkojen aikana esitetty. Jää nähtäväksi, tarvitaanko uusia rakenteita, vai voidaanko nykyisillä instituutioilla hoitaa myös tulevat haasteet. Jos rakenteet ovatkin kunnossa, sääntöjen noudattamisessa on ollut parantamisen varaa. Myös siihen avoimuutta ja raportointia on jo kiristetty huomattavasti.

Keskusteluissa nousee usein esiin ajatus kahden raiteen Euroopasta. Toiset jatkavat syvenevän integraation tiellä ja toiset jättäytyvät sivuun. Eri teemojen ympärille syntyy ryhmittymiä kuten esimerkiksi euroalueen ja rahoitusmarkkinaveron tapauksissa. 27 maan yhteistyö vaatii tietenkin aimo annoksen kompromisseja, mutta entäs sitten pieniin blokkeihin ryhmittyvä EU – onko sekään lopulta ihanteellisin vaihtoehto? Perusajatus yhteinäisestä Euroopasta ja mukana olevan 27 maan alueesta on minun mielestäni tavoitteellinen. Yhden tai muutaman maan täysin muista poikkeava näkymä ei kuitenkaan ole hidastanut eikä tulle hidastamaan integraatiota jatkossakaan. Pienissä näköalaristiriidoissa kannattaa kuitenkin arvostaa yhtenäisyys korkealle. EU-jäsenmaat joutuvat pohtimaan tänä ja ensi vuonna suuria kysymyksiä, joissa on kyse perustavaa laatua olevista kysymyksistä kuten suvereniteetin määrittelystä.

Tämän lehden teemana on demokratia. Tämän syksyn alati kiihtyvä keskustelu on yksi merkki demokratiasta. Demokratiassa asioita saa kyseenalaistaa ja tehdä parannusehdotuksia. Ja toimivan demokratian malli voi sekin tarvittaessa täsmentyä. Onko sinulla ideoita?

Eurooppalainen Suomi on mukana keskustelussa!

Julkaistu Eurooppalainen Suomi ry:n lehdessä.

Lisää blogista

Kirjoitukseni Pohjalaisessa 10.7.2018 Muovimeret, EU ja me

2018-07-13 11:52:41
Muovijäte merissä puhuttaa maailmaa. Mutta koskeeko asia vain valtameripyörteitä, Aasian tai Etelä-Amerikan rantoja? Tai Välimerta, jossa monet [...]

Terveisiä helteisestä Strasbourgista, jossa tekijänoikeusdirektiivi puhuttaa Euroopan parlamentissa

2018-07-03 14:51:40
Tekijänoikeusdirektiivistä heinäkuussa 2018

EU:n sisäiset puhelut halpenevat - EU sopuun telemarkkinoiden pelisäännöistä

2018-06-06 12:09:05
EU-instituutiot pääsivät myöhään keskiviikon vastaisena yönä sopimukseen Euroopan telemarkkinoita koskevasta sääntelypaketista. Osana pakettia päätettiin [...]

Hyviä uutisia EU:sta! Euroopan parlamentti äänesti tänään jäsenmaasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien puolesta

2018-05-29 18:08:54
Tänään tiistaina 29.5. parlamentti uudisti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin. Uudistuksessa vahvistetaan jäsenmaasta toiseen lähetettyjen [...]