Fiksuja EU-lakeja

Kysymys EU-sääntelyn järkevyydestä on noussut keskusteluissa esille nyt Suomessakin. Iso-Britannia ja Hollanti ovat olleet äänekkäimpiä EU-maita tässä asiassa. Iso-Britannia haluaisi tarkastella uudestaan koko toimivaltajakoa ja vähentää komission aloiteoikeutta ja EU:n toimivaltaa esimerkiksi työsuojelussa. Hollannin aloite keskittyy pohtimaan EU-lainsäädännön laadukkuutta ja lainsäädäntöaloitteiden oikeusperustan tarkempaa esittelemistä. Se onkin oleellista, mutta toki heidän lakiluettelonsa sisältää myös ihan poliittisia kannanottoja siitä, mikä heitä miellyttäisi.

EU-komissio on vastannut kritiikkiin nostamalla paremman sääntelyn REFIT-hankkeen painoarvoa. Siinä on heitetty ilmaan esityksiä mahdollisista kokonaan poistettavista tai vähintäänkin kavennettavista sääntelyn osa-alueista.

Vääjäämättä näitä listoja lukiessa tulee mieleen, että onko nyt kyse halusta parantaa sääntelyn laadukkuutta vai pyrkiä vain eroon itselle tai tietyille eturyhmille epäedullisesta sääntelystä? Ainakin työntekijäjärjestöt ovat todenneet, että komission valitsemista hankkeista osa on heille tärkeitä, eivätkä he haluaisi niistä luopua.

Liikasääntely, sekavuus tai turhaa byrokratiaa lisäävä sääntely on pahasta mutta suurin osa säädöksistä on syystä tehty. Monet meistäkin kiroavat byrokratian rattaita, mutta kuitenkin ilomielin hyväksyvät sääntelyn tarjoaman suojan esimerkiksi ympäristölle, kuluttajalle ja työntekijälle.

Olennaista on sääntelyn järkiperäistäminen, ei sen alas ajaminen. Johdonmukainen sääntely on yritystenkin toiminnan kulmakiviä. On syytä muistaa, että ylivoimainen enemmistö EU-alueen yrityksistä on pieniä. 1-5 henkilön yrityksissä sääntelytaakka tuntuu usein ylimitoitetulta. Yksinkertaisen sääntelyn tärkeys tulee erityisen näkyväksi heidän kohdallaan. Yhtenäinen sääntely on parempi kuin 28 erilaista lakia EU:n sisämarkkinoilla toimiville.

Komission on pidettävä suhteellisuus- ja läheisyysperiaate tarkasti mielessä, eikä toimivallan rajojen yli ole syytä hapuilla. On kuitenkin pidettävä mielessä, että vaikka jotkin jäsenmaat nyt laativatkin omia inhokkilakilistojaan, jäsenvaltiot pystyvät myös itse vaikuttamaan monin osin EU-sääntelyn toimeenpanoon ja tulkintaan. Usein EU-säännöksen päälle lisätään kansallista sääntelyä. Siitä osasta on turha syyttää unionitason päätöksiä. Saman direktiivin perusteella säädetty laki voi lopulta näyttää hyvin erilaiselta Suomessa ja Ruotsissa.

EU ei ole mitään ilman 28 hyvin toimivaa jäsenvaltiota, jotka viime kädessä toteuttavat yhdessä sovittuja tavoitteita. Jäsenmaat ovat usein hanakoita syyttämään EU:ta epäonnistumisista, vaikka monesti toimeenpano on notkahtanut juuri jäsenvaltioiden kohdalla. Jäsenvaltioiden on kannettava päävastuu jatkossakin kansalaistensa hyvinvoinnista ja kansallisten prioriteettiensa määrittelystä, rahoituksesta ja toteuttamisesta.

 

Lisää blogista

Hyviä uutisia EU:sta! Euroopan parlamentti äänesti tänään jäsenmaasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien puolesta

2018-05-29 18:08:54
Tänään tiistaina 29.5. parlamentti uudisti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin. Uudistuksessa vahvistetaan jäsenmaasta toiseen lähetettyjen [...]

Puhe Valtakunnallisten museopäivien avajaisissa 24.5.2018 (muutosvarauksin)

2018-05-24 11:47:05
Suomalaisissa museoissa kuratointi on yleensä erittäin korkeatasoista, interaktiivisuuteen kiinnitetään huomiota ja tekstit ovat luettavissa useilla [...]

Vappupuheeni 2018

2018-05-02 13:47:43
https://youtu.be/NxLXkKBJIUM Toverit, ystävät, hyvää vappua Euroopan parlamentista Vapunpäivästä tuli työläisten päivä, koska vuonna 1886 työläiset [...]

Pieniä kieliä turvaamassa

2018-04-24 20:02:44
Saako saameksi asioida netissä? Miten pärjää viittomakielellä verkossa? Onko tutkimusta tarjolla suomeksi vai ainoastaan englanniksi? Tällaisia [...]