Kieli- ja huoltonumeroita Pohjanmaalla

Julkaistu Megassa 31.7.2012.

Pohjanmaan alueellisessa kehittämisessä on huomioitava kolme lukua: 50.5, 45, 0.31.

Pohjanmaalla eli meidän maakuntaliittomme alueella ruotsia puhuu äidinkielenään 50,5 % väestöstä. Suomi on äidinkielenä 45 prosentilla maakuntamme asukkaista. Vaasan seudulla suomen- ja ruotsinkielisten määrä on melkein yhtä suuri. Ja Vaasan kaupungissa suomenkielisiä on 42000 (69 %), 14000 (24 %) ja reilut 4000 muuta äidinkieleltään. Meille on arkipäivää se, että maakunnassamme on kaksi tasavahvaa kieltä.

Vanhushuoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden määrä suhteessa 15-64-vuotiaiden määrään, ei ole Pohjanmaalla pahimmasta päästä valtakunnallisessa vertailussa, mutta silti ei ole aihetta tuuletteluunkaan, sillä olemme kuitenkin vähemmillä nuorilla vanhuksia hoitamassa kuin Suomi keskimäärin. Vuonna 2011 Pohjanmaan vanhushuoltosuhdeluku oli 0.31 kun koko maassa luku oli 0.28, parhaimpana Uusimaa lukemalla 0.21. Meillä siis yhtä eläkeläistä tulee kustantaa kolmasosa yhden työntekijän tuottavuudesta eli toisin päin: yhtä työntekijää kolme huollettavaa. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 vanhushuoltosuhde on Suomessa EU-maiden korkeimpia. Tämä aiheuttaa mittavia paineita palvelurakenteellemme ja koko valtion taloudelle. […]

Nämä kolme lukua, 50.5, 45 ja 0.31 määrittävät Pohjanmaan alueellisen kehittämisen lähtökohtia. Vanhushuoltosuhde ja sen kehitys on kuntauudistuksen ehkä voimakkain taustatekijä. Itsestään selvänä asiana pidän sitä, että kaksikielisellä aluella myös kieliasiat palvelujen kehittämisessä otetaan huomioon.

Kuntauudistus on väestörakenteen muutoksen vuoksi välttämätön, ja se vaatii yli kielirajojen ulottuvia ratkaisuja. Vaasa toimii jo nyt, ja on toiminut aina, kaksikielisenä. Koulutus, yritystoiminta, hallinto, kulttuuri, palvelut.. Miksi tällainen olisi mahdotonta laajemmalla alueella? Ei riitä, että oman kunnan talous on kohtuullisessa tilassa. On syytä ottaa huomioon koko alueen elinvoima, varsinkin nykyisten vanhushuoltosuhdelukujen valossa.

Kuntauudistuksen loppupäätelmissä pitäisi päättää, onko kaksikielisyys on alueemme rikkaus. Itsestään se ei sitä ole, saattaapa käydä esteeksikin alueelliselle kehittämiselle. Pohjanmaalaisille yrityksille se tarjoaa kilpailuetua suhteessa muihin yrityksiin, kun kauppaa käydään muiden Pohjoismaiden kanssa ja tarjotaan pohjoismaisilla kielillä kaikki tieto. Kokeilu, jossa siirryttiin englanninkieliseen tiedonjakoon loppui paikallisessa yrityksessä nopeasti. Kotimaiset ja pohjoismaiset markkinat haluavat omalla kielellään palvelua – se on juuri etumme Pohjolassa.

Kaksikielinen koulutustarjonta myös varmistaa sen, että yrityksillä on kielitaitoista työvoimaa palkattavanaan. On myös hienoa, että monet työnantajat antavat mahdollisuuden kielitaidon ylläpitämiseen. Tänä kesänä opetusministeriö julkaisi tuntijakouudistuksen, jonka mukaan ruotsinkielen opetusta aikaistetaan. Tämän esityksen teimme mm. Ahtisaaren johtamassa työryhmässä. Samoin kielistrategian valmistamisesta, joka myös on tällä hallituskaudella saanut oman valmistelijansa. Takaiskuna koen, ettei ammattikorkeakouluamme saisi jatkaa monikielisenä, vaan suomen ja ruotsin kieliset insinöörit ja hoitajat täytyy kouluttaa eri oppilaitoksissa – samoille monikielisille työpaikoille. Surku.

Suomalainen koulujärjestelmä on maailmankuulu. Silti yhdyn Porissa Suomi Areenan keskustelussa Konecrainsin Pekka Lundmarkin ja Rovion Peter Vestergårdin näkemykseen siitä, että lapsille voisi alkaa opettamaan myös vieraita kieliä enemmän ja ennemminkin ja sallia kaksikielisiä kouluja. Valinnaisena edes halukkaille, sillä todella monella on vahvoina kotikielinä ainakin kaksi kotimaista.

Kielenopetus tulee saada vieläkin nykyistä vahvemmin tukemaan suullista ilmaisua ja kielen arkikäyttöä. Alueemme voi olla tässäkin edelläkävijä. Onhan Vaasassa ollut esimerkiksi kielikylpytoimintaa jo vuodesta 1987 ja hakijamäärät ovat paljon suurempia kuin mitä mukaan voidaan ottaa. Ja hallinnossa toimitaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla. Vieraskielisten ystävieni mukaan Vaasassa on hyvä elää myös englannin kielellä. Oli kiva kuulla, kun kansainvälisyydestä haluamme luoda brändiämme.

Lisää blogista

Blogi: Juhlistamassa vahvoja naisia Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlassa

2018-10-20 21:18:19
      Minulla oli tänään lauantaina 20.10.2018 kunnia toimia juhlapuhujana Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlissa [...]

Blogi: Elämänmakuisia kohtaamisia Brysselissä – ja ihanimmat koskaan saamani kannustusaplodit

2018-10-17 15:00:42
Viikonloppuna Belgiassa näkyi tuttuja. Suomessa vietetään syyslomaviikkoa, joten ensinnäkin sain perheeni vanhaan kotikaupunkiin Brysseliin mukaan. Tuntuu [...]

Strasbourgin-istuntojen lopettaminen ei ole Euroopan parlamentin käsissä

2018-10-16 10:50:55
Anne Linnonmaa kysyi (HS Mielipide 11.10.), onko kukaan uskaltanut laskea, kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy, kun Euroopan parlamentti siirtyy [...]

Blogi: Euroopan tehosunnuntai – Angela Merkel entistä ahtaammalla, Italia aiheuttaa harmaita hiuksia

2018-10-15 18:08:15
Osana Euroopan politiikan tehopäivää Saksan Baijerissa järjestettiin sunnuntaina osavaltiovaalit. Paikallisille demareille vaalit olivat myrkkyä, kun [...]