Koulutukseen panostamisella tie ylöspäin

Viime viikolla minulla oli ilo vierailla alueemme viidessä eri koulussa juttelemassa eduskunnan työstä ja osastani siinä. Kiitos alakoululalaisten kiinnostuksesta Huutoniemellä ja Ylitaron Kirja-Matin kouluilla. Ja arvokeskusteluista Övninskolassa sekä hyvistä väittelyistä Lyskalla, kahdella kielellä Suomen suurimmalla kaksikielisellä lukiokampuksella! Oli hienoa tavata lapsia, nuoria ja opettajia ja kurkistaa hetkeksi heidän arkeensa ja työhönsä.

Viime viikkoina ja kuukausina olemme keskustelleet kiihtyvässä tahdissa kestävyysvajeesta ja leikkauksista. Ja toki varsin hyvästä syystä. Valtiontalous on saatava kestävälle pohjalle. Ratkaisu ei ole kuitenkaan kasvun mahdollisuuksien näännyttäminen.

Jos jossain, niin kaikissa Suomen kouluissa on näkyvissä valtava määrä potentiaalia uuteen kasvuun. Koulutuksesta tinkiminen on väärä tie. Varsinkin tällaisina aikoina juuri siihen on panostettava. On ilahduttavaa, että opetusministeriön tekemät toimenpiteet ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten opetusryhmien osuus on lähes puolittunut vuodesta 2008. Alakoulussa oppilaita on nyt luokalla keskimäärin noin 20 ja yläkoulussa noin 17. Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis. Opetusministeriön esitys opetusryhmien pienentämisen rahoituksen jatkamiseksi on kannatettava. Rauhallinen oppimisympäristö edistää opetuksen laatua ja oppimistuloksia.

Meillä monilla on harhaluulo siitä, että suomalaisten koulutustaso olisi erityisen korkea. Näin ei enää ole. Suomen suhteellinen asema väestön koulutustason suhteen on laskenut 90-luvun alun ensimmäiseltä sijalta sijalle 18. Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluu suunnitelma korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä. Nuorille on annettava aito mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiään ja siitä edelleen kohti työuraa. Tämä on olennaista kestävyysvajeenkin paikkaamiseksi. Kohdennuksessa on oltava kuitenkin tarkkana, jotta ei turhaan kouluteta nuoria aloille, joilla ei ole työvoimatarvetta tai vain vähäisesti.

Toinen yleinen harhaluulo on, että Suomi olisi erityisen edistynyt tietotekniikan käyttäjänä. Kansainvälisissä vertailuissa paljastuu, että Suomi ei tässäkään enää ole edelläkävijä. Ja kouluissamme tietotekniikkaa käytetään varsin vaihtelevasti. Joissakin kunnissa ja kouluissa näin tehdään päivittäin mutta toisaalla vähäisesti. Esimerkiksi lukiolaisista vain reilu kymmenes käyttää tietotekniikkaa päivittäin koulussa osana opintoja. Meillä on paljon koneita, mutta niitä käytetään muita maita vähemmän. Kasvaako uusia nokioita näin?

Joskus kuulee sanottavan, että Pohjoismaat ovat liian tyytyväisiä omaan erinomaisuuteensa. Teemme monia asioita hyvin, mutta välillä on tarvetta toimia pysyäkseen kärryillä. Onkin tervetullutta, että Suomi on nyt päättänyt tehdä yhteistyötä Viron kanssa koulutuspilvipalveluiden kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on lisätä digitaalisten materiaalien ja uusien oppimismuotojen käyttöä molemmin puolin Suomenlahtea. Viro on sähköisissä palveluissa edelläkävijä. Uskon, että yhteistyö eteläisen naapurin kanssa kiihdyttää myös Suomen edistysaskelia.

Julkaistu Pohjalaisessa 9.2.2014.

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]