Kuka vastustaa tulevaisuuteen satsaamista?

Suomen on pikaisesti saatava hyvän kierre aikaan. Olen samaa mieltä uuden hallituksen kokoajan Alexander Stubbin kanssa siitä, että marisemalla ei luoda kasvua ja työtä. Toivon häneltä kokonaisuuksien ymmärtämistä.

Koulutus ja nuoriin satsaaminen on kasvun ja työllisyydenkin keskiössä. Tuntuu todella pikkukinailulta jaaritella 17-vuotiaiden oppivelvollisuudesta. Hintalapuksi on sovittu 15 miljoonaa euroa. Kestävyysvaje tuleville vuosille on edelleen miljardeissa. Intomielisillä leikkauksilla talouden kurjistaminen ei sekään ole osoittautunut onnistuneeksi politiikaksi. Euroopassa monessa maassa nähtiin, että yli varojen eläminen on kallista siivota kerralla. Ylikireä säästäminen katkaisee myös kohtuullisen pärjäämisen, kasvun ja työllistämisen mahdollisuudet. Leikkausten vaihtoehdoksi on helppo sanoa rakennemuutokset – mutta vaikea toteuttaa. Hallitukselle toivotan rohkeutta. Opposition ei pidä antaa kaataa tarpeelliseksi todettuja hankkeita sotesta sekä kunta- ja työelämän uudistuksista.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on jatke nuorisotakuulle. Tällä hetkellä maassamme noin 3500 nuorta jää peruskoulun varaan. Kuinka kokoomus kehtaa puhua samaan aikaan itsestään sivistyspuolueena ja vastustaa uuden puheenjohtajan linjapuheessa näiden nuorten ottamista mukaan toisen asteen aloittamiseen? Juha Sipilä keskustan puheenjohtajana on myös vastustanut julkisesti oppivelvollisuuden nostoa.

Peruskoulun luominen on ollut demareiden ylpeyden aihe, vaikka senkin luomisen aikaan käytiin kova poliittinen taistelu. Nyt voimassa oleva oppivelvollisuus nostettiin 16 ikävuoteen vuonna 1957. Puoli vuosisataa myöhemmin tekniikka on kehittynyt, koulutuksen nimeen vannotaan suomalaisena pääomana (kun ei katajaisella kansalla ole kuin se oma pää), ja tulevaisuuden turvaamisessa nähdään korkea koulutustaso kilpailutekijänä.

Oppivelvollisuusiän noston tarkoitus ei ole pidentää peruskoulua vaan tuoda toisen asteen aloittaminen velvoittavaksi. Valitettavasti kahteenkymmeneen vuoteen ei ole tapahtunut koulutustason nousua, vaikka täsmätoimiin käytetään kymmeniä miljoonia. Oppivelvollisuus on meillä Euroopan lyhyimpiä ja koulutus näkyy suoraan työuran pituudessa. Toisen asteen käyneiden työurat ovet keskimäärin 7 vuotta pidemmät kuin jo siinä vaiheessa sivuun jääneiden. Eikö eläkeiän kanssa kiireellä meuhkaavia kiinnosta työuran todellinen pidentäminen? Olen usein saanut kertoa suomalaisesta koulujärjestelmästä ulkomailla. Haluan myös alkavassa työssäni Euroopan parlamentissa kertoa maailman parhaasta, ajassa elävästä koulutusjärjestelmästämme!

Älkää siis vastustako tuhansien nuorien paremman elämän alkua. Hyvätuloisten lapset jatkavat koulutusta usein joka tapauksessa. Vain huippuihin keskittymällä ei ole aiemminkaan maailman parhaisiin tuloksiin ylletty. Nyt on mahdollisuus ottaa koulutuksen avulla askel kohti kasvua ja pidempiä työuria sekä pienempiä tulevaisuuden tulonsiirtotarpeita.

Hyvää juhannusta ja toivotaan lämpeneviä säitä Länsi-Suomeen!

Julkaistu Ilkassa 19.6.2014.

Lisää blogista

Kirjoitukseni Pohjalaisessa 10.7.2018 Muovimeret, EU ja me

2018-07-13 11:52:41
Muovijäte merissä puhuttaa maailmaa. Mutta koskeeko asia vain valtameripyörteitä, Aasian tai Etelä-Amerikan rantoja? Tai Välimerta, jossa monet [...]

Terveisiä helteisestä Strasbourgista, jossa tekijänoikeusdirektiivi puhuttaa Euroopan parlamentissa

2018-07-03 14:51:40
Tekijänoikeusdirektiivistä heinäkuussa 2018

EU:n sisäiset puhelut halpenevat - EU sopuun telemarkkinoiden pelisäännöistä

2018-06-06 12:09:05
EU-instituutiot pääsivät myöhään keskiviikon vastaisena yönä sopimukseen Euroopan telemarkkinoita koskevasta sääntelypaketista. Osana pakettia päätettiin [...]

Hyviä uutisia EU:sta! Euroopan parlamentti äänesti tänään jäsenmaasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien puolesta

2018-05-29 18:08:54
Tänään tiistaina 29.5. parlamentti uudisti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin. Uudistuksessa vahvistetaan jäsenmaasta toiseen lähetettyjen [...]