Kumpula-Natri Torkkolan tuulipuiston avajaisissa

Torstaina 28.5.2015 klo 13
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri

Hyvät Torkkolan tuulipuiston vihkiäisten juhlijat

Investointi kotiseudulle kotikaupunkiin on juhlan arvoinen ja on kunnia tehtävä päästä mukaan! Lähes 100 miljoonan euron investointi on tuonut paikallisestikin monelle työtä.

On hieno asia, että nämä lakeuksien tuulimyllyt myös istuvat hienosti useimpien pohjalaisten silmään. Euroopassa olen kuullut jo monen maan toimijoiden huolta, että jo pelkkien sähköjohtojen vastustaminen hankaloittaa sähkönjakelua. Yleinen mielipide on suurissa hankkeissa aina mukana. Siksi tahdon kiittää alueen asukkaita, puiston naapureita yhteistyöstä, jolla lopputulokseen on päästy! Ohiajavien kommenteista on pieni henkilökohtainen otos antanut hyväksynnän maisemakuvaan. Sopii lakeuksille tuulimyllyjäkin!

Vaasan energiaklusteri brändinä on saanut upeaa tunnettavuutta Suomessa ja myös klusterin kasvua osaamisen keskittymisen ympärille. Alueemme yritysten osaaminen ja toiminta, on laajasti tunnettua Suomessa. Mahdollisuus eurooppalaiseen tunnettavuuteen lisääntyvät syksyllä, kun energiaunionista vastaava komissaari Maros Sefcovic tulee Vaasaan. Ja toki yritysten kautta maine on jo EU:n ulkopuolella kansainvälistäkin!

Klusterin näkyvänä osana on tietyisti alueen oma energiatuonto ja sovellutukset. Siksi on merkittävää, että yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista on onnistuneesti käynnistynyt juuri täällä. Seudulta löytyy myös jätteiden ja biopolttoaineiden hyödyntämistä sähkön- ja lämmöntuotantoon.

INKA, ja viimekaudella meille Vaasan saatu kestävien energiajärjestelmien kansallinen kehittämisvastuu päättyy eilisen hallitusohjelman myötä. Tottakai se on meille vaasalaisille energiaklusterin toimijoille pettymys! Täältä on kaikkien kaipaamaa vientiä tehty ja vientiä pitäisi saada aikaiseksi jatkossakin. Yliopistomme yhteistyö Tekes hankkeissa yritysten kanssa on myös ollut merkittävä kehityspanos ja iso lähes 100 miljoonan leikkaus on kova pala tulevaisuuden menestyksen luomiselle.

Maakuntavaltuusto – jonka puheenjohtajuus on luottamustoimeni – on antanut oman panostuksensa alueen uusiutuvien energiamuotojen kehittämiselle.
Vaihekaava, joka koskee uusiutuvia energialähteitä, lähtee arviosta, että energiankulutus Pohjanmaalla vuonna 2030 olisi 9 TWh. Visiona on, että maakunta on energiatuotannon osalta omavarainen ja että kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energiavaroilla. Yli puolet energiasta voitaisiin tuottaa tuulivoimalla. Tämä vaihemaakuntakaava sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 430 km². Seudullisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue sisältää vähintään 10 tuulivoimalaa. Puhuin itse aikanaan kultarannikosta, sillä meillä rannikolla tuulirakentaminen on luonnollista tuulisuuden vuoksi.

Maakuntavaltuustossa hyväksyimme vaihemaakuntakaavan aika tasan vuosi sitten ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla.
Toivottavasti reilu vuosi riittää ministeriössä kaavan hyväksymiseen. Muut ministeriöt antavat asiasta lausunnon. On pakko todeta, että onneksi olemme tässä puistossa jo vihkiäisvaiheessa, sillä viime syksynä Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto ympäristöministeriölle olisi halunnut rastit juurikin tämän puiston päälle kulttuurimaisemallisista syistä! Toivon todella yhden viranomaisen laillisen valmistelun ja alueen kuntien valtuutetuista valitun maakuntavaltuuston hyväksymisen jälkeen toisen viranomaisen laillisuusarvioinnin tarpeen Suomessa loppuvan. Tälläistä rohkeaa linjausta on uudesta hallitusohjelmasta on luettavissa ja toivon toimeenpanoa.

Arvoisa juhliva isäntäyhtiö ja vieraat,

Jos en olisi juhlassa paikalla nyt, arkityöpäivässäni Brysselissä keskustelisin teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnassa energiaunionista. Tahtotilaa Brysselissä on edistää kestäviä, ilmastoystävällisiä energiamuotoja ja energiatehokkuutta. Viimevuonna EU maiden johtajat päättivät 27 prosentin EU:n laajuisesta uusiutuvien energialähteiden sitoumuksesta. Koska vuonna 2020 kansalliset sitovat tavoitteet loppuvat, tarvitaan jäsenmailta sitoumuksia ja komissiolta tullee esitys läpinäkyvästä hallintojärjestelmästä, mitä se sitten pitääkään sisällään. Painetta yhteisempiin tukijärjestelmiin tulee myös yhtenevien sähkömarkkinoiden myötä.
Sähkön hinnassa vaikutusta on myös päästökauppajärjestelmällä. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen jäsenmaiden kesken sekä yhdessä parlamentin ja komission kanssa on juuri päästy sopimukseen, että päästökauppaan luodaan joustomekanismi, markkinavakausjärjestelmä. Päästöoikeuden hinnan ei haluata tippuvan niin alas, ettei sillä ole ohjaavaa vaikutusta investointien suuntautumisessa hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee ja järjestelmä alkaa vuonna 2019. Vaikka energiaturvallisuuskysymys on noussut vahvasti esille, ei Euroopassa unohdeta ilmastomuutosta.

Viime vuonna uusiutuvien energianmuotojen osuus kaikista uusista voimalainstallaatioista oli noin 80 %. Uutta tuulivoimakapasiteettia tuli EU:ssa lähes 12000 MW, kasvua 3,8 % edelliseen vuoteen nähden. Asennetusta kapasiteetista 45 % otettiin käyttöön Saksassa, 9 % Ruotsissa ja Suomessa 1,6 %. Tuulivoiman osuus kaikesta uudesta voimakapasiteetista oli peräti 44 %.

EPV Oy:n strateginen hajauttaminen energian tuotantossa erilaisiin energiamuotoihin on järkevää, kun niin teknologinen kehitys kuin poliittinen ohjaus ovat muutoksessa. Jos ensimmäinen ajatus poliittisesta ohjauksesta on turhautus, täytyy kuitenkin muistuttaa, ettei ilmastomuutoksen hidastaminen tai ilmanlaadun kysymykset hoidu ilman poliittista ohjausta pelkästään markkinoilla. Se, että poliittinen ohjaus olisi määrätietoista ja ennustettavaa, on tärkeä toimintaedellytys yritystoiminnalle.

Tuulivoiman käyttöönotto Suomessa lähti voimakkaaseen kasvuun vasta kansallisen syöttötariffijärjestelmän vuoksi.
Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa oli 163 tuulivoimalaa, joiden yhteen laskettu teho oli 288 MW, viimevuoden lopussa jo 260 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu teho oli 627 megawattia – kahdessa vuodessa sähköntuotanto yli kaksinkertaistui. Nyt huhtikuun 2015 puoleen väliin mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita yli 11 000 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2200 MW. Kaksinkertaistuminen näyttää jatkuvan.

Nyt uuden hallituksen ajatuksena oli saada leikkauksista säästöä myös näistä tuulitariffeista. Nykyinen järjestelmä ehtii kuitenkin tulla täyteen eli tuen piirii ehtinee 2500 MVA edestä tuulivoimaloita, ennenkuin leikkauslakia saataisiin tuota kiintiötä pienentämään. Näin ollen marginaaliseksi jäisi tästä kaavailtu säästö. Teltassa oleville muille insinööreille sanoo jotain se, että valtion maksamissa tuulitariffeissa tulee hieman säästöä siinä, että tuen piiriin laskettu katto perustuu nimelliskapasiteettiin MVA:hin eikä nimellistehoon, MW, Megawatteihin. Tuulivoimassa tariffituki maksetaan tuotetusta sähköstä.

Vihin näillä sanoilla Torkkolan tuulivoimapuiston ja näen investoinnin aluella osana tulevaisuususkoa, että aluella käy myötätuuli tulevaisuudessakin!
Med det här order är det min äran att invidga Torkkolas vindkraft park och jag ser den som en symbol för områdes medvind också för blivande åren!

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]