Nyt tulee hyvinvointitalous! Niin että mikä?

Kirjoitin Demokraatin 8.11. ilmestyneeseen numeroon hyvinvointitaloudesta. Kummastuttaako termi? Perehdy tarkemmin alta:

————————————————-

Muutama viikko sitten Suomen sosiaali- ja terveysministeriö toi Brysseliin seminaarin hyvinvointitaloudesta. Kansainvälinen seminaari oli osa Suomen valmistautumista EU-puheenjohtajuuskauteen.

Mutta niin että mikä hyvinvointitalous?

Hyvinvointitaloudessa kiinnitetään huomiota siihen, että päätöksenteossa on tärkeää satsata ihmisten hyvinvointia edistäviin osa-alueisiin, kuten sivistykseen ja terveyteen. Panostamalla hyvinvointiin tähdätään myös talouskasvuun. Pelkkä talouskasvu kun ei välttämättä lisää hyvinvointia, ainakaan jos mittarina on koko yhteiskunta.

Jo kansainväliset talousjärjestötkin, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, korostavat nykyisin vahvasti hyvinvointisektorin merkitystä talouskasvulle. Vaikka termi ei välttämättä heti villitse, voi hyvinvointitaloudella olla suuri merkitys esimerkiksi työn tuottavuuden lisäämisessä.

Satsaukset ihmisten hyvinvointiin lisäävät aina talouden tuottavuutta ja kasvua.

Ministeriön järjestämästä seminaarista mieleen jäi isosti etenkin OECD:n edustajan esitys. Satsaukset ihmisten hyvinvointiin lisäävät tutkimusten mukaan aina talouden tuottavuutta ja kasvua. On tärkeää havaita, että käännettynä väite ei aina päde: talouden kasvu ei välttämättä riitä takaamaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin parantumista.

Eurooppalaisia työmarkkinoita tutkivan Eurofoundin tutkimuksesta selviää puolestaan, että työelämässä edelleen vallitseva sukupuolten välinen epätasa-arvo heikentää pelkästään EU-alueen taloutta jopa 360 miljardilla eurolla. EU:n talous olisi siis satoja miljardeja suurempi, jos naisten työllisyys olisi miesten tasolla.

Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse kvartaalivoitosta.

Seminaari upposi Brysselissä hyvin, etenkin kun EU:ssa halutaan siivota talouskurin jättämiä jälkiä ja eurooppalaisille haetaan uutta kasvua ja hyvinvointia. Toivon, että työ jatkuu ja hyvinvointitalous olisi Suomen EU-puheenjohtajakaudella vahvasti esillä laajemminkin kuin vain yhden ministeriön kautta.

Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse kvartaalivoitosta – mutta ei pelkistä budjetin menoistakaan. Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan satsaukset terveyteen, sivistykseen ja tasa-arvoon kun eivät ole vain menoja vaan myös investointeja. Ja kyseiset investoinnit satavat talouskasvun laariin.

Kirjoittaja on SDP:n europarlamentaarikko. 

Tässä vielä kirjoitus taitettuna:

 

Kuvankaappaus Demokraatin digilehdestä 8.11.2018.