Peruskoulu ja paras koulu

Julkaistu Megassa 5.9.2012.

Peruskoulu on yksi maamme menestyksen peruskivistä. Koulutus, joka taataan kaikille, taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Peruskoulu täyttää tänä vuonna 40 vuotta, niin kuin täytin minäkin.

40-vuoden iässä on hyvä pohtia mitä on saavuttanut ja mitä vielä haluaisi saavuttaa. Alkaa olla kypsyyttä arvioida asioita laajasti – vai oletteko minua vanhemmat sitä mieltä, ettei vieläkään ole kypsyyttä ja elämänkokemusta riittävästi?

Peruskoulun tavoitteena on ollut perussivistyksen tarjoaminen. Ajatusmalli lähtee myös siitä, ettei pienellä maalla ole resursseja tuhlattavaksi, kaikki tarvitaan mukaan eheässä yhteiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta antaa kaikille mahdollisuuden, eikä jo lapsia erotella eri ryhmiin. Tasa-arvon edistämisessä on monin osin onnistuttukin. […]

Alueellinen eriarvoisuus on kuitenkin yksi niistä nykyisistä haasteista, joihin peruskoulujärjestelmän pitää pystyä vastaamaan. Koulujen jakaantuminen hyviin ja huonoihin ei ole kenenkään edun mukaista. Uusi avaus peruskoulumaailmassa ja lisätuki vaikeimmille kouluille. Tasa-arvon edistämisen ei tarvitse olla keneltäkään pois. Lapsen ja vanhempien pitää pystyä luottamaan siihen, että opetus on tasokasta, koulusta ja asuinpaikasta riippumatta jokaisessa peruskoulussa!

Tuoreimmat Suomen PISA-tulokset paljastavat, että lukutaidossa ero parhaiden ja heikoimpien koulujen välillä vastaa kahden ja puolen vuoden oppimista. Saatamme olla tällä tuloksella maailman kärkeä, mutta onko tämä sellainen tulos mihin me voimme olla tyytyväisiä?

On huolestuttavaa, että lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt ja erot ääripäiden välillä kasvaneet. Hyvä lukutaito on äärimmäisen tärkeä perustaito, ja tänä syksynä käynnistettävän Opetusministeriön Lukuinto-ohjelman toimenpiteillä kavennetaan taustasta johtuvia eroja.

Nykyisessä informaatiotulvassa monipuolinen luku- ja kirjoitustaito on avainasemassa. Tietoyhteiskunta tuo eteemme useita haasteita. Digitaalisuus mahdollistaa vauhdikkaan tiedonvälityksen, mutta se myös painuu nopeasti unholaan. Meiltä ei jää jäljelle luolakirjoituksia – jääkö muistitikuille ja keskuspalvelimille tallennetut tiedot elämään historiassa?

Keskustelu käsialasta ja käsin kirjoittamisesta on mielenkiintoinen tässä ajan murroksessa! On esitetty, että internet on huonontanut koululaisten muistia, kun he eivät enää paina asioita mieleensä vaan ajattelevat että voivat tarkistaa sen myöhemmin netistä. Harjoittamaton muisti rappeutuu.

Suomen kouluilla on petrattavaa tiedonhaun opetuksessa. Vastikään julkaistun väitöskirjan mukaan neljäsosa lukiolaisista ei hallitse kunnolla internetin hakukoneiden käyttöä. Uskon kyllä, että uudessa vielä nuoremmassa sukupolvessa tietokoneen käyttö paranee ja yleistyy entisestään (meidän 4-vuotias ”googlaa” youtubessa kuvien perusteella). Kouluissamme on myös pohjoismaalaisittain vertailtaessa vähäisesti tietokoneita, eikä niitä hyödynnetä riittävästi muussa opetuksessa.

Koulujen pitää pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät opetuksen mukana. Sopivan kokoisissa ryhmissä eri aineissa lahjakkaille on mahdollisuus antaa lisähaasteita. Hallitus päätti viime viikon budjettiriihessään panostaa 60 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen vuonna 2013. Tämä on tärkeää laadukkaan opetuksen varmistamiseksi jokaisessa peruskoulussa. Vaasa on viime vuosina hakenut ja käyttänyt valtion lisärahaa ryhmäkokojensa pienentämiseksi. Oppiminen sopivan kokoisissa ryhmissä on myös koulurauhan kannalta parempaa.

Tänä vuonna laaditaan ensimmäistä kertaa (!) koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma koulujen erojen kaventamiseksi. Opetusministeri Gustafsson (sd) on ollut tehokas. Kaikille kuuluva perusopetus on tänään yhtä tärkeää, jos ei vielä tärkeämpääkin, kuin 40 vuotta sitten. Globaaleilla markkinoilla kilpailu on kovaa, ja tietotaitoa arvostetaan. Pohja tälle luodaan joka arkipäivä maamme tuhansissa peruskouluissa.

Onnea matkaan kaikki uudet ja jo kokeneet peruskoululaiset!

Lisää blogista

EU otti rohkean askeleen ilmaston puolesta - yli kolmanneksen energiasta pitää olla uusiutuvaa 2030 mennessä

2018-01-17 18:59:08
  Euroopan parlamentti otti tänään keskiviikkona merkittäviä edistysaskelia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Parlamentti äänesti kolmesta tärkeästä [...]

Energianörtit huomio, katse näihin asioihin Euroopan parlamentin äänestyksissä!

2018-01-16 20:37:19
Euroopan parlamentti käsittelee tällä viikolla kolmea ns. puhtaan energian pakettiin kuuluvaa lainsäädäntöesitystä. Niillä on väliä Suomen ja Euroopan [...]

Marjukka Mattila mukaan tiimiimme kevään 2018 harjoittelijaksi

2017-12-22 09:39:18
Keväällä tiimimme kasvaa kun nykyinen Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Marjukka Mattila aloittaa Brysselin toimistomme [...]

Direktiivistä sopu: Odotettavissa sähköautojen latauspisteitä ja energiatehokkaita rakennuksia

2017-12-19 22:04:16
Tiedote 19.12.2017 Direktiivistä sopu: Odotettavissa sähköautojen latauspisteitä ja energiatehokkaita rakennuksia Parlamentti ja jäsenmaat pääsivät [...]