Puhe taidenäyttelyn avajaisissa

Arvoisat taiteilijat, hyvät avajaisvieraat

kiitos kutsusta tulla avaamaan tämä hieno, kahden ansioituneen taiteilijan yhteisnäyttely. Taide on lähellä sydäntäni, vaikka nykyään ehdin harmittavan harvoin taidenäyttelyihin. Yritän ehtiä eduskunnan taidekerhon museovierailuille mukaan aina silloin tällöin, mutta myönnettävä se on että usein taiteeseen tutustuminen jää ajan puutteessa taidekirjojen selailuksi kotona lasten kanssa. 

Ehdin hieman tutustua Liisa Äärysen ja Heikki Mäki-Tuurin teoksiin. Rohkenen näin maallikkoarvostelijana todeta, että heidän molempien töissä näkyy myönteinen ja humoristinen, mutta vakavakin ote maailman menoon. Teokset tuovat katsottavaksemme ja koettavaksemme otteita elämästä, ne ovat kuin pieniä ikkunoita arkeen, välähdyksiä elämänmenoon. Teosten aihepiiri saattaa olla vaikeakin, mutta aiheita lähestytään myönteisellä peruspoljennolla.

Tällainen lähestymistapa on tarpeen meille kaikille, ilo pitää pitää mielessä arjen kiireessäkin. Vaikka tämä pääsee joskus unohtumaan, varmaan jokaiselta joskus, on hienoa kyetä löytämään iloa ja kultareunuksia keskeltä harmaatakin päivää ja matalaa mielialaa.

Molemmilla tämän näyttelyn taiteilijoilla on takanaan pitkä ura.

Liisa Äärysen oivaltavia veistoksia on ollut esillä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä vuodesta 1970 alkaen. Muiden veistosten lisäksi Äärynen on tehnyt runsaasti näköismuotokuvia. Valtakunnallisen reliefikilpailun Äärynen voitti vuonna 2004. Paitsi tuotteliaana taiteilijana, Äärynen on toiminut aktiivisesti myös muiden taiteilijoiden esille tuojana, onhan hän toiminut Art Ilmajoki –kesänäyttelyn johdossa koko tapahtuman ajan aina vuodesta 1979.

Heikki Mäki-Tuurilla oli viime vuonna 40-vuotistaiteilijajuhla. Luin tuohon taiteilijajuhlaan liittyvän artikkelin, jonka otsikko kuului että “Heikki Mäki-Tuuri ‘lipsahti’ aikoinaan taiteilijaksi”. Kun hänen uraansa ajattelee ja tätäkin näyttelyä katselee, on hyvä että tällainen ‘lipsahdus’ tapahtui. Mäki-Tuurin maalaukset ovat tuoneet paljon iloa ja ajatuksenaiheita monille.

Taide voi olla terapiaa ihmiselle, taide voi – ja sen tulisi olla – terapiaa  myös yhteiskunnalle. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Odotan taiteen kertovan myös meille poliitikoille sen, mitä esimerkiksi budjettiluvut eivät kerro! Taiteen tekemiseen ja siitä nauttimiseen ohjataan useilla eri tunneilla useissa kouluissa ja opistoissa joka päivä ympäri maatamme.  Tänään täällä juhlittavat taiteilijat tietävät tästä varmasti paljon minua enemmän – ovathan he molemmat toimineet pitkään myös taiteen opettajina. Taiteesta nauttiminen ja sen tekeminen on kaikkien ulottuvilla – kansalaisopistojenkin kursseilla on paljon eri-ikäisiä ja eritaustaisia tekijöitä. Taiteella onkin myös merkittävä asema sukupolvien ja muiden jakavien tekijöiden yli ulottuvana siltana.

Taide on tärkeä ajan vangitsija. Lainaan ajatusta, joka on pyörinyt mielessäni pitkään luettuani sen Kjell Westön novellista. Kirjoituksessa pohdittiin viestien määrää ja kestoa. Kuinka me jätämme nykyään jälkeemme viestejä ja kuvia, facebook-päivityksiä parhaimmillaan joka tunti. Niiden kesto on useimmiten todella lyhyt. Miettikääpä jotain täysin päinvastaista. Luolapiirrustukset lie tekijöidensä harvoja merkintöjä – mutta niin pysyviä, että vielä tuhansien vuosienkin jälkeen olemme niihin voineet tutustua… Aistimmeko jopa lopun lähenevän vai mistä moinen hoppu? Taiteilijat, teiltä jää pysyvää tästä ajasta, se on mielestäni todella tärkeää!

Eurooppalaisesta vertailusta käy ilmi että suomalaiset ovat innokkaita kulttuurin kuluttajia. Vain tanskalaiset kuluttavat kulttuuriin enemmän. Suomalaiset ovat kärkipäässä myös kun vertaillaan kulttuurityöntekijöiden osuutta kokonaisväestöstä ja harrastuneisuutta lukemisessa. Suomessa kulttuuria arvostetaan ja kulttuurialojen entistä vahvemmalle esiinmarssille on kasvualustaa. Tähän luovien alojen mahdollisuuteen uuden kasvun synnyttäjänä voisimme myös täällä Pohjanmaalla tarttua aikaisempaa hanakammin.

Taide tarjoaa mahdollisuuksia asioiden pohtimiseen. Se kyseenalaistaa ja usuttaa meidät pohtimaan. Se antaa meille hetken mahdollisuuden rentoutua, olla yksin ajatustemme kanssa. Se tarjoaa iloa ja riemua ja ahaa-elämyksiä. Olen varma että tästä näyttelystä löydämme kaikkia näitä ja paljon muutakin.

Näköistä-näyttelyn avaus 8.3.2013, Vaasan taidehalli.

 

 

Lisää blogista

Hyviä uutisia EU:sta! Euroopan parlamentti äänesti tänään jäsenmaasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien puolesta

2018-05-29 18:08:54
Tänään tiistaina 29.5. parlamentti uudisti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin. Uudistuksessa vahvistetaan jäsenmaasta toiseen lähetettyjen [...]

Puhe Valtakunnallisten museopäivien avajaisissa 24.5.2018 (muutosvarauksin)

2018-05-24 11:47:05
Suomalaisissa museoissa kuratointi on yleensä erittäin korkeatasoista, interaktiivisuuteen kiinnitetään huomiota ja tekstit ovat luettavissa useilla [...]

Vappupuheeni 2018

2018-05-02 13:47:43
https://youtu.be/NxLXkKBJIUM Toverit, ystävät, hyvää vappua Euroopan parlamentista Vapunpäivästä tuli työläisten päivä, koska vuonna 1886 työläiset [...]

Pieniä kieliä turvaamassa

2018-04-24 20:02:44
Saako saameksi asioida netissä? Miten pärjää viittomakielellä verkossa? Onko tutkimusta tarjolla suomeksi vai ainoastaan englanniksi? Tällaisia [...]