Terveisiä Euroopan parlamentista 6/2015

“Kevätkausi” alkaa vihdoin olla lopuillaan täällä Brysselissäkin, ja loma kolkuttelee ovella myös meillä, kunhan käynnissä oleva valiokuntaviikko ja 1,5 vuorokautta täyttä SuomiAreenaa on hoidettu. Digitaaliseen maailmaan valmistautuva Eurooppa oli vahvasti esillä näin viimeisellä valiokuntaviikolla. ITRE-valiokunnassa olivat kuultavina sekä uuden puheenjohtajamaan Luxembourgin pääministeri Bettel että innovaatiokomissaari Moedas, Kävimme myös ensimmäisen keskustelun digitaaliunionista.

Tarpeeksi lomailleille alle on kerätty jälleen nostoja kuluneilta viikoilta luettavaksi.

Tämän jälkeen seuraavia kuulumisia päivitelläänkin sitten syksyllä. Nautinnollista kesää siis jokaiselle! Toivottavasti tapaan monia Suomessa ja syksyllä taas “kahvipannu kaikille kuumana Parlamentissa” – jos vain olen kaupungissa.

Kreikka

Kreikan tilanne on tällä hetkellä varmasti keskeisin asia EU-agendalla – niin myös parlamentissa, vaikkei meillä muodollisesti olekaan asiassa päätösvaltaa. Kreikka-kysymykseen tiivistyy kuitenkin niin paljon EU:n olennaisia peruskysymyksiä, että on vähintäänkin luonnollista, että myös parlamentti on aiheesta keskustellut.
Saimme täysistuntoon myös Kreikan pääministerin Tsipraksen. Kyseinen istunto oli yksi hurjimmista, poliitikon urani aikana. Sali täyttyi buuauksesta, seisaallaan taputtajista, huutelusta ja tunteikkaista puheenvuoroista.

Entisenä Suuren valiokunnan puheenjohtajana toivon, että hallitus muistaa jatkossakin pitää eduskunnan tiiviisti mukana päätöksenteossa. Suomalainen systeemi EU-kokouksiin eduskunnasta haettavien mandaattien suhteen on toimiva ja demokraattinen – siitä tulee pitää kiinni kaikissa tilanteissa. Kaikki uudet ohjelmat on koko eduskunnan päätettävä, mutta mm rahoituserät ohjelmista hyväksyy eduskunnan nimissä suuri valiokunta.

Päälimmäinen ajatukseni Kreikan tilanteesta on huoli. En halua Eurooppaan jakolinjoja, jollaisia koetetaan nyt monilla rintamilla luoda. Niitä tulee päinvastoin välttää viimeiseen asti. Monilla kreikkalaisilla on aito inhimillinen hätä ja mielestä sekä Kreikan että EU:n tulee tehdä kaikkensa estääkseen katastrofin laajeneminen entisestään. Samaan aikaan on kuitenkin niin, ettei ulkopuolinen taloudellinen tuki auta eikä riitä, ennen kuin yhteiskunnan rakenteet on korjattu kestäviksi aina verojen keräämisestä valheellisin perustein maksettavien tukien lopettamiseen – ja taloudellisen toiminnan viriämiseen. Kreikankin tulee ryhdistäytyä ja ansaita muiden euromaiden luottamus ja tuki.

TTIP

Parlamentti äänesti viime viikolla täysistunnossa TTIP -sopimusta koskevasta mietinnöstään. Asia herätti paljon keskustelua niin parlamentin sisällä kuin julkisuudessakin. Tämä on mielestäni luonnollista ja erittäin tervetullutta – kyseessä ovat neuvottelut, jotka vaikuttavat hyvin merkittävästi koko maailmankauppaan. Koko parlamentin mietintö itsessäänkin tähtäsi osittain nimenomaan keskustelun herättämiseen ja avoimuuden parantamiseen.

Kyseessä oli siis mietintö, jossa parlamentti oma-aloitteisesti linjasi näkemyksiään ja kantojaan ns. tiedoksi komissiolle. Parlamentti ei ole siis tällä äänestyksellä päättänyt kannattaa tai olla kantamatta sopimusta. Sen päätöksen aika tulee vasta sitten, kun neuvottelut on saatu päätökseen ja on olemassa valmista tekstiä, johon päätös voidaan perustaa. Tällä mietinnöllä parlamentti käytti kuitenkin mielestäni viisaasti sellaista valtaa, joka sillä suoraan kansan valitsemina edustajina EU:ssa on mahdollisuus käyttää. Komission on nimittäin hyvin vaikea ohittaa parlamentin kantoja – parlamentti kun voi halutessaan lopussa hyvältä koko sopimuksen.

Näissä kannoissa saatiin läpi monia itselleni mieluisia asioita. Fokus tuotiin kestävään kehitykseen, työntekijöiden oikeuksiin, julkisten palveluiden säilyttämiseen julkisen päätösvallan piirissä sekä esimerkiksi kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös kiistelty ISDS-menettely poistettiin kannoista ja korvattiin julkisesti nimetyllä avoimella tuomioistuimella.

Moni sopimuksen vastustaja olisi toivonut, että parlamentti olisi jo tässä vaiheessa ottanut kielteisen kannan koko neuvotteluita kohtaan. Itse uskon kuitenkin, ettei luovuttamalla voi voittaa mitään. Mielestäni on arvokasta, että parlamentti pyrkii nyt muotoilemaan mahdollisimman kestäväksi ja hyväksi sopimusta, joka onnistuessaan tuo Eurooppaan niin investointeja kuin työtäkin. En osaa myöskään periaatteesta vastustaa amerikkalaisten kanssa tehtävää kauppaa, tälläkin hetkellä 4,7 miljoonaa eurooppalaista tekee työtä nimenomaan Amerikkaan suuntautuvan vientiteollisuuden parissa. Työ, investoinnit ja kestävä talous ovat ne kolme asiaa, joilla suomalainen hyvinvointivaltio pidetään pystyssä.

Tekijänoikeusmietintö

Parlamentti käsitteli ja hyväksyi viime viikon istunnossa tekijänoikeuksia koskevan mietinnön. Myöskään tämä ei ollut vielä lainsäädäntötyötä, vaan parlamentin komissiolle evästykseksi laatima paketti. Aikakin taisi jo olla – edellinen direktiivi on laadittu aikana, jolloin älypuhelimia ei vielä juuri ollut. Varsinainen lainsäädäntötyö asian tiimoilta alkaa syksymmällä, kun komissiolta odotetaan esitystä parlamentille ja neuvostolle.

Kansalaisten yhteydenottojen ja median perusteella keskeisimmäksi seikaksi äänestyksissä nousi noin kutsuttu näköalan vapaus (Freedom of Panorama). Lyhyesti kuvattuna kyseessä on se, voidaanko julkisista rakennuksista ja julkisille paikoille sijoitetuista taideteoksista otettuja kuvia käyttää vapaasti vaiko ei. Valiokunnasta tullut pohja esitti esimerkiksi Ranskassa käytössä olevan luvanhakumenettelyn laajentamista kaupallisen toiminnan osalta koko EU-alueelle. Ongelma syntyi pääasiassa kahdesta syystä: 1) laki on monissa muissa EU-maissa huomattavasti väljempi 2) Kaupallinen toiminta tarkoittaa käyttöehtojen takia teoriassa myös esimerkiksi Facebookissa tai Wikipediassa yksityishenkilöiden kuvia. Täysistunto oli asiassa kuitenkin kansalaisten puolella ja äänesti selkeästi näköalan vapauden puolesta.

Odotan tekijänoikeuslainsäädäntöä muutoinkin mielenkiinnolla, sillä teknologian ja digitalisaation nopea kehittyminen ovat tuoneet mukana paljon uusia huomioitavia tekijöitä.

Kiertotalous

Parlamentin hyväksymä kiertotalousmietintö evästi tämäkin komissiota parlamentin kannoista. Kiertotaloudella tarkoitetaan lyhykäisesti tiivistettynä sitä, että uusia materiaaleja käytetään ainoastaan silloin, kun kierrätysmateriaaleja ei ole saatavilla. Tämä johtaa resurssien käytön vähenemiseen. Komissio veti alkuperäisen esityksensä aiheen tiimoilta pois osana paremman sääntely projektiaan ja aikoo esittää uuden tämän vuoden loppuun mennessä. Parlamentti halusi nyt tämänkin asian osalta olla edellä, ja määritellä kantojaan tiedoksi jo komission valmistelutyöhön.

Suomalaiskollega Pietikäisen koordinoiman mietinnön keskeinen vaatimus on nimenomaan vähempi resurssien käyttö. Tähän pyritään kuudella eri keinolla: 1) Kiertotalous, 2) kaskadikäyttö, 3) jätehierarkia, 4) laajennettu tuottajavastuu 5) teolliset symbioosit ja 6) uudet talousmallit. Käytännössä parlamentti edellyttää esimerkiksi ekosuunnitteluvaatimusten huomioinnin laajentamista, elinkaariajattelun vahvistamista sekä sitä, että EU:n resurssienkäyttö saadaan kestävälle pohjalle 2050 mennessä.

Näen resurssitehokkuuden tavoitteet hyvin positiivisin. Niiden edistäminen sisältää myös hienoja mahdollisuuksia suomalaiselle puhtaalle teknologialle sekä innovatiivisille kaupallisille malleille. Hieno on myös se, että horisontti2020 tarjoaa jo nyt mahdollisuuksia kiertotalouden tukemiseen. Näitä tukia suomalaisten tulisi rohkeammin hakea.

Suomalaisen biotalouden kannalta Pietikäisen kanta sisältää myös haasteellisia kohtia. Kaskadikäyttö on jo nyt metsäteollisuudellemme ja biotaloudelle kantava periaate. Toisaalta lainsäädäntöön vietynä se voi aiheuttaa ruohonjuuritasolla ylimääräistä byrokratiaa erityisesti metsänomistajille ja viranomaisille. Toisaalta liian tiukka kaskadikäyttö saattaa hidastaa innovaatioita, jos materiaalit lukitaan keskusjohtoisesti vain tiettyihin käyttötarkoituksiin. Tällaisia haasteita ei ole uusiutumattomilla luonnonvaroilla. Parlamentti äänesti kaskadikäytön toimeenpanon puolesta ja vielä korosti sen tärkeyttä erityisesti biomassan kohdalla.

Suomen kannalta erityinen huoli on biomassojen käyttömahdollisuus. Biomassan energiakäyttöä tuetaan, jotta se on kilpailukykyistä fossiilisten polttoaineiden kanssa. Voimme leikitellä ajatuksella, että tiukka hierarkia kieltäisi puun käyttöä energiantuotantoon, koska sille löytyy korkeamman jalostusarvon käyttötarkoituksia. Mitä tällöin tapahtuisi maassa, jossa viidennes energiantuotannosta perustuu puun sivuvirtoihin? Suomelle biomassa on myös merkittävin uusiutuvan energian lähde. Balanssin määrittelyä ei tuleisi tehdä EU-tasolla vaan jättää jäsenmaiden ja markkinoiden päätettäväksi myös jatkossa. Kiertotalousmietinnössään parlamentti hyväksyi ajatuksen, ettei biohajoavien materiaalien poltolle saa antaa tukiaisia. Varsinaiseen lainsäädäntöön ryhdytään vasta komission esityksen jälkeen, ensin strategia ja sitten lainsäädäntötoimia.

Nuorisotyöttömyys ja “Skills” – politiikka

Olen ryhmäni varjoraportoijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa “Osaamisen edistämistä koskeva politiikka nuorisotyöttömyyden torjumiseksi” mietinnössä. Raportoijana on puolalainen Marek Plura (EPP).

Yleinen keskustelutrendi täällä on nyt se, että keskustelu nuorisotyöttömyyden saralla halutaan viedä yhä useammin taitoihin ja koulutukseen (ns. Skills policies). Monista maista kritisoidaan sitä, ettei koulutuspolitiikka ole ollut oikein kohdennettua. Esimerkiksi oppisopimusjärjestelmiä pitäisi kehittää, jotta nuoret voisivat oppia käytännössä tarvitsemiaan taitoja. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kuitenkin hyvissä kantimissa ja meiltä valmistuu osaavia nuoria. Olemme myöskin nojanneet melko oppilaitosvetoiseen malliin, eikä esimerkiksi Saksan kaltainen oppisopimuskoulutus olisi kovinkaan helposti yhteen sovitettavissa suomalaiseen systeemiin.

Euroopan tasolla keskustellaan myös siitä, miten digitalisaatio ja nuorten liikkuminen helpottuisivat ja taidot ja tiedot kohtaisivat parhaiten modernit vaatimukset. Tässä korostuvat kielten opiskelu sekä IT-taidot. Ryhmäni on kritisoinut tätä, koska perimmäinen syy nuorisotyöttömyyteen on yksinkertaisesti siinä, että työpaikkoja ei ole – ei niinkään siinä, että nuorilta puuttuisi välttämättä merkittäviä taitoja. Hankalaa on myös se, miten tämä keskustelu suhteutuu siihen, ettei EU:lla ole toimivaltaa varsinaisissa koulutuskysymyksissä, vaikka työllisyyspolitiikassa onkin.

Veronkierron vastaiset toimet

EU:ssa on pitkin kevättä tehty töitä veronkierron ehkäisemiseksi, kuten olen aiemminkin kirjoittanut. Alkusysäyksen tämä uusi aktiivinen työ sai viime syksynä paljastuneesta Luxembourgin harjoittamasta veropolitiikasta, jonka seurauksena yritykset ja samalla Luxembourg saivat epäreilua kilpailuetua EU:n sisäisesti. Parlamentissa erityisesti me demarit olemme vaatineet selkeitä toimia asian eteen ja komissio esittelikin jo maaliskuussa ensimmäiset askelet kohti paremmin tilkittyä veropolitiikkaa. Myös parlamentin veroasioihin keskittyvä erikoisvaliokunta TAXE on aloittanut työnsä.

Täysistunnon lopputulemista veronkiertoon puuttuu selkeimmin osakkeenomistajien oikeuksia käsitelleen direktiivin yhteydessä hyväksytty vaatimus yritysten maakohtaisesta raportoinnista. Tällä halutaan päästä käytäntöön, jossa verot maksetaan selkeästi samaan paikkaan kuin missä tuloskin tehdään. Mielestäni tämä on tärkeä ja hieno kehitysaskel.

Kesäkuussa julkaistiin myös komission tarkempi toimenpidesuunnitelma, joka toimii komission puolesta askelmerkkeinä veronkiertoon puuttumisessa tästä eteenpäin.

Keskeisenä keinona tehokkaampaan veropolitiikkaan komission askelkartassa esitellään yhteinen ja konsolidoitu yhteisöveropohja “CCCTB” (common consolidated corporate tax base). Tämä jo aiemmin esillä ollut ehdotus ei harmonisoisi yhteisöveroprosentteja, vaan jättäisi ne edelleen jäsenmaiden omaan harkintaan. Ehdotuksella olisi kuitenkin kaksi selkeää etua:
1) Se helpottaisi yritysten toimintaa EU:n sisämarkkinoilla. 28 erilaisten verosäännösten mukaan yritysten tarvitsisi jatkossa noudattaa vain yhtä ohjenuoraa toimiakseen kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti suhteessa EU-maiden yhteisöverotukseen.
2) Yhteinen järjestelmä estäisi monelta osin erilaisten järjestelmien välillä kikkailun sekä mahdollisten porsaanreikien hyödyntäminen.

Puheenjohtajamaa vaihtuu Luxembourgiin

Kuten EU:ssa aina, vaihtuu tämänkin vuoden puolivälissä puheenjohtajamaa. Alkuvuoden vetovastuu on ollut Latvialla, seuraavaksi sen nappaa Luxembourg.

Puheenjohtajamaan valta on suurimmaksi osin siinä, että se määrittelee neuvoston (eli jäsenmaiden) agendan ja painopisteet omalle kaudelleen. Tällöin tietyt asiat voivat edetä nopeastikin, ja muut puolestaan jäädä varjoon.

Latvian puheenjohtajakauden alkuperäiset painopisteet olivat: kilpailukykyinen, digitaalinen ja aktiivinen Eurooppa. Esimerkiksi Kreikan ja välimeren tilanne sekä EU-maihin kohdistuneet terrori-iskut pakottivat kuitenkin matkan varrella muuttamaan prioriteetteja. Osallistuin kuitenkin itse vielä Latvian kauden loppumetreillä Riiassa digitaaliunionia käsitelleeseen konferenssiin. Ylpeänä edustin koko parlamenttia loppupaneelissa komission edustajan sekä silloisen ja tulevan puheenjohtajamaan edustajan rinnalla!

Luxembourg puolestaan on ilmoittanut keskittyvänsä eurooppalaisen yritystoiminnan tukemiseen, digitaalisuuteen, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huomioimiseen ja kuuntelemiseen sekä Euroopan yhteisen edun edistämiseen yhteistyöllä kumppaneiden ja instituutioiden kanssa. Tällä viikolla pääsimme parlamentin valiokunnissa kuulemaan Luxembourgin ministereitä, jotka avaavat näitä tavoitteita meille myös laajemmin. Pääministeri Bettel olikin paikalla omassa valiokunnassani, sillä hänellä on vastuullaan myös viestintäasiat. Sain käydä hyvää keskustelua kanssaan.

Tapaamisia ja tapahtumia

12.6. Miapetran State of the Union -vuosiseminaari Finlandia-talolla
15.6. Tapaaminen Suomen EU-edustuston virkamiesten kanssa digitaaliunionista
15.6. Tapaaminen Wärtsilän kanssa
16.6. Meppien lounastilaisuus uusiutuvista energiamuodoista
16.6. Tapaaminen Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten kanssa rakennerahastoista
16.6. Puhujana European Forum for Manufacturing’n illalliskeskustelussa digitaalisista sisämarkkinoista
17.6. Tapaaminen Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen kv-yhteyshenkilöiden kanssa
17.6. Tapaaminen Timo Huhtisaaren, NEOT, kanssa biopolttoaineista
17.6. Tapaaminen Teknologiateollisuuden kanssa
17.6. Tapaaminen UPM:n Stefan Sundmanin kanssa
18.6. Riikassa “Promoting eSociety” -seminaarissa parlamentin edustajana
23.6. Meppiaamiaisen emännöinti EU:n tilannekeskuksen johtajan Ilkka Salmen kanssa
23.6. EuropaBion lounastilaisuus
23.6. Emäntänä Euroferin lounastilaisuudessa
23.6. Tapaaminen ECTA:n kanssa
23.6. Euroopan internetfoorumin 15. vuosivastaanotto
24.6. Lounas Länsi-Suomen EU-toimiston Sanna Alarannan kanssa
24.6. Aula Europen kesäjuhlat
25.6. Valtuuskunnan harjoittelin Maria Nyroosin läksiäiset
29.6. Tapaaminen Eurociett’n kanssa
1.7. Tapaaminen CSC IT-Centerin kanssa
2.7. Parlamentin pressikahvit suomalaistoimittajille
2.7. Tapaaminen Digital Europen kanssa
2.7. Illallinen EK:n Janica Ylikarjulan ja Jyri Häkämiehen kanssa
6.7. Etyj-kokouksessa Helsingissäja
6.7. PES ja SDP:n Etyj-tapaamisessa Helsingissä
7.7. Demarimeppien pressikahvit Strasbourgissa
7.7. Tapaaminen Orangen kanssa
7.7. Parlamentin Suomen tiedotustoimiston videon kuvaukset Strasbourgissa
7.7. Teoston coctail-tilaisuudessa
7.7. Euroopan energiafoorumin illallistilaisuus digitaaliagendasta komissaari Oettingerin kanssa
8.7. Suomalaismeppien ja komissaari Kataisen aamiainen
8.7. Tapaaminen Braskemin kanssa
8.7. Tapaaminen ja illallispuhuja pohjoismaisten ay-liittojen EU-toimistojen kanssa
9.7. Pohjoismaisten ja baltialaisten S&D-meppien tapaaminen
13.7. Tapaaminen digitaaliunionista Evelyne Gebhardt’n kanssa
14.7. Toimiston tiimipäivä
15.7. Tapaaminen European Students’ Unionin ja toisen asteen opiskelijoiden Obessun kanssa
16.7. Aamiainen Lauri Voionmaan kanssa
16.7.-17.7. Porissa SuomiAreenassa ja Pori Jazzeilla

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]