TTIP-sopimuksen on tuotava hyötyä Euroopalle

Teksti on julkaistu alun perin Iltalehden blogissa 27.3.2015.

EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen, meidän friikkien kesken TTIP:n käsittely on ottanut tällä viikolla parlamentissa askeleen jos toisenkin eteenpäin valiokuntien käsitellessä kantojaan. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa käydyn ripeätempoisen äänestyksen, kädet-ylös-kädet-alas ja välillä nappeja painellen, jälkeen voin tyytyväisenä tuulettaa ainakin sen puolesta, että sain Suomelle tärkeät lisäykset biomassan ja cleantechin mahdollisuuksista osaksi koko valiokunnan kantaa. Lausunnot eri valiokunnista menevät kansainvälisen nyt kaupan valiokunnalle, ja sieltä koko parlamentin täysistunnon äänestettäväksi. Parlamentin kanta ei olekaan ihan vähäpätöinen juttu. Se annetaan komissiolle, joka käy neuvotteluja USA:n kanssa. Jotta valmis sopimus tulisi voimaan, se täytyy hyväksyä sekä parlamentissa, Yhdysvalloissa että jäsenmaissa.

Sopimuksen on monissa asiantuntija-arvioissa ja keskusteluissa arvioitu tuovan suurta hyötyä EU:n ja USA:n väliselle kaupalle ja investoinneille. Vaikka alueiden välisiä tulleja ynnä muita kaupan hidasteita on jo ennestään saatu raivattua pois suhteellisen paljon, voisi sopimus tuoda uutta lisävirettä molempien osapuolten talouteen. Tullien poiston ohella suurimpia hyötyjä olisi, jos pääsisimme eroon niin sanotun “tupla-testaamisen” tuomista taakoista. Esimerkiksi monet Euroopassa valmistettavat koneet ja laitteet joutuvat läpikäymään USA:n markkinoilla uudet testaus- ja hyväksymismenettelyt, vaikka kyseiset tuotteet olisivatkin valmistusmaassaan jo kertaalleen testattu lähes samankaltaisin menettelyin. Turhasta ja päällekkäisestä työstä, joka rasittaa erityisesti pk-yrityksiä, on järkevää päästä eroon. Selvää on kuitenkin, ettemme saa joustaa eurooppalaisten tuotteiden korkealaatuisuudesta ja turvallisuudesta.

Ennustetut hyödyt tavaroiden ja palveluiden viennin sekä investointien lisääntymisestä ovat kiistatta suuri houkute, kun Eurooppa rämpii ylös taloudellisesta kriisistä. Vauhti ei kuitenkaan saa sokaista, vaan mielessä on pysyttävä kirkkaana sen, että sopimus voi tuoda arvoa Euroopalle ainoastaan silloin, jos EU onnistuu neuvottelemaan itsensä ja jäsenvaltioiden kannalta tarpeeksi hyvän sopimuksen. EU:n kannalta huono sopimus ei ole sopimisen arvoinen. Mitäpä on otsikon “vapaakauppasopimus” tavoitteista jäljellä, jos Yhdysvallat ei esimerkiksi liiku julkisten hankintojen korkeasta kotimaisuusasteesta?

Euroopalle tärkeät arvot ja periaatteet, kuten demokratia eli lainsäädännön vapaus, työtekijöiden oikeudet tai ympäristö- ja kuluttajasuoja, eivät saa olla kaupan. Sopimuksen täytyy tähdätä tuomaan vapaamman kaupan myötä lisää työpaikkoja Eurooppaan, ja sen aiheuttamat muutokset työmarkkinoiden rakenteissa ja eri aloilla tulee selvittää ja korvata riittävän tarkasti.

TTIP:stä kirjoittaminen ei liene mahdollista ilman muutamaa huomiota varsinkin kritiikin keskiöön nousseesta ISDS:stä, eli sopimuksen sisältämästä riidanratkaisumenettelystä. Kuten arvata saattaa, täällä Euroopan parlamentissa ISDS aiheuttaa suuria mielipide-eroja, ja kannat riidanratkaisumenettelystä jakaantuvat eri ryhmien ja meppien kesken. Mielestäni on hyvä, että aiheesta on noussut aktiivinen julkinen keskustelu, sillä arviointeja menettelyn vaikutuksista Eurooppalaisille jäsenvaltiolle tarvitaan. Mielestäni tärkeää on muistaa se, keitä varten nykyiset riitojenratkaisumenettelyt tällä hetkellä on luotu; sopimuksiin, joissa molemmilta puolilta ei löydy kunnollista oikeuslaitosta. Minä itse, tai parlamenttiryhmäni enemmistö, emme näe hyötyä sellaisen yksityisen välitystuomioistuimen luomisesta, jonka puoleen vain toisen osapuolen yritykset voisivat kääntyä valtiota vastaan. Molemmin puolin Atlanttia on ammattitaitoiset ja riippumattomat tuomioistuimet, jotka kyllä kykenevät ratkaisemaan mitä monimutkaisimpia riitoja. On ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että valtioiden lainsäätäjillä, eli demokraattisella päätöksenteolla, säilyy oikeus ja vapaus säätää lakeja yleisen hyödyn hyväksi. Esimerkiksi ympäristöasioita tai terveys- ja sosiaalipalveluiden toimintaa ei tule altistaa monikansallisten yritysten painostukselle, vaan valtioilla tulee olla erimielisyyksien sattuessa vahva asema.

Mielenkiinnolla siis seuraamme TTIP-neuvotteluja. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sopimusneuvotteluissa en kuitenkaan toivoisi, niin merkittävästä asiasta on Euroopan kannalta kyse. Minusta vapaakauppasopimus on hyvä tavoite, muttei sen varjolla tule asettaa tulevaisuuden lainsäätäjiä suuryritysten raastupauhan alle.

Lisää blogista

Palkkojen dumppaus loppuu - parlamentin päätös lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on hyvä

2017-10-17 14:48:44
Olen tyytyväinen Euroopan eiliseen parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen suojella samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta [...]

Mepit vaativat suomalaistoimittajan tuomion kumoamista

2017-10-13 16:33:29
Lähetin tänään Turkin oikeusministerille ja EU-ministerille sekä Turkin EU-suurlähettiläälle kirjeen, jossa vaaditaan Turkkia kumoamaan [...]

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMISTA HELPOTETAAN, RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUUS PARANEE

2017-10-11 12:32:10
Euroopan parlamentin energiavaliokunta hyväksyi juuri rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Se tarkoittaa lisää sähköautojen lataustolppia, runsaasti [...]

Lämpimästi tervetuloa vuosiseminaareihin!

2017-08-22 16:56:13
Mikä on unionin tila? Millainen on EU:n tulevaisuus, millä tasolla sen turvallisuus, kuka luotsaa EU:ta ja millä lihaksilla? Näitä ja monia muita [...]