Vakaa talouspolitiikka luo luottamusta

Kun maaliskuun kehysriihi lähestyy, keskustelu valtion velkasuhteen kasvun taittamisesta ja lisäsopeutuksen tarpeesta käy kuumana. Demokratiaan kuuluu keskustelu.

Hallitus on jo tähän mennessä tehnyt lukuisia taloutta elvyttäviä toimia sekä aloittanut rakenteellisten uudistusten tekemisen. Valtiontaloutta on sopeutettu 4,4 miljardilla eurolla. Leikkaukset tai veronkorotukset eivät ole ikinä helppoja, mutta niiden kohdalla on tarkkaan mietitty, etteivät ne kohdistuisi jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleviin.

Pelkillä leikkauksilla ei saavuteta kasvua ja kohenneta kilpailukykyä. Hallitus on antanut useita työllisyyttä tukevia lisäbudjetteja ja lisäksi solminut kasvua ja työllisyyttä tukevan kasvu- ja työllisyyssopimuksen. Yhteisöverokantaa alennettiin 20 prosenttiin pääomaintensiivisten toimialojen ja erityisesti vientiteollisuuden tuotannon vauhdittamiseksi.

Haluan säilyttää hyvinvointimallimme. Sitä ei voida tehdä ilman toimia sen kestävän rahoituspohjan turvaamiseksi. On selvää, että julkinen talous on saatava tukevalle pohjalle. Äkkihyppyä kylmään altaaseen ei kuitenkaan voi tehdä taittamatta kasvulta eväitä. Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vuoden kasvuksi 1,8 prosenttia. Jos leikkaamme nyt vielä 3 miljardia, kasvu todennäköisesti kuihtuu. Näin myös velkasuhteen taittaminen vaikeutuu. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen koollekutsumassa Talousfoorumissa asiantuntijat katsoivat kolmen miljardin leikkausten vaikuttavan kasvuun. Loput kolmesta miljardista pitää siksi sopeuttaa tulevina vuosina. Asiantuntijat suosittelivat 0,5-1,5 miljardin sopeutusta ensi vuodelle.

Kyseenalaista on, mikä on oppositiopuolue Keskustan talouspoliittinen linja. Puolueen talousasiantuntija, kansanedustaja Mika Lintilä vaalipiiristämme ilmoitti ymmärtävänsä kolmen miljardin leikkausten aiheuttaman vaaran kasvulle, mutta eurovaaliehdokas, talouskomissaari Olli Rehn vaatii edelleen matokuuria. Eikö Rehn piittaa työllisyydestä? Minä olen kriisimailta oppinut, että vakaa ja määrätietoinen taloudenpito on pitkäjänteistä työtä. Liikaleikkaukset jatkavat kurjistumisen kierrettä. Silloin kasvu koittaa aikanaan, mutta vasta työllisyyden romahtamisen jälkeen. Ylisuuriin äkkileikkauksiin joutuu vain, jos ei toimi pitkäjänteisesti. Suomella on aikaa toimia toisin.

Suomen määrätietoiseen taloudenpitoon luotetaan. Ei ole yllättävää, että oppositio ei anna tunnustusta. Velkojamme antavat. Luottoluokituksessa olemme parhaassa luokassa, ja valtionlainojen korot ovat alhaisia. Vakaa toimintaympäristö on tärkeää paitsi kotimaisille yrityksille, myös niille toimijoille, jotka pohtivat Suomeen investoimista. Kansainvälisiä investointeja kaivattaisiin Suomeen paljon nykyistä enemmän. Viennin kasvumahdollisuuksista huolehtiminen luo jaettavaa kakkua.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi keskiviikkona Suomea koskevan taloudellisen katsauksensa. Hekin ovat sitä mieltä, että sosiaalinen tasa-arvo on yksi tekijä Suomen menestymisen taustalla. Tätä ei tule unohtaa tämänkään kevään kehysriihessä.

Julkaistu Ilkassa 13.2.2014.

Lisää blogista

Blogi: Elämänmakuisia kohtaamisia Brysselissä – ja ihanimmat koskaan saamani kannustusaplodit

2018-10-17 15:00:42
Viikonloppuna Belgiassa näkyi tuttuja. Suomessa vietetään syyslomaviikkoa, joten ensinnäkin sain perheeni vanhaan kotikaupunkiin Brysseliin mukaan. Tuntuu [...]

Strasbourgin-istuntojen lopettaminen ei ole Euroopan parlamentin käsissä

2018-10-16 10:50:55
Anne Linnonmaa kysyi (HS Mielipide 11.10.), onko kukaan uskaltanut laskea, kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy, kun Euroopan parlamentti siirtyy [...]

Blogi: Euroopan tehosunnuntai – Angela Merkel entistä ahtaammalla, Italia aiheuttaa harmaita hiuksia

2018-10-15 18:08:15
Osana Euroopan politiikan tehopäivää Saksan Baijerissa järjestettiin sunnuntaina osavaltiovaalit. Paikallisille demareille vaalit olivat myrkkyä, kun [...]

Oikeistopopulistit ovat uhka naisten ja tyttöjen oikeuksille

2018-10-10 19:08:28
Viime vuosisataa voisi kutsua maailman historian ensimmäiseksi sukupuolten tasa-arvon vuosisadaksi. Naisen oikeudet tehdä työtä, liikkua vapaasti, [...]