Eurooppalaisia
koetellaan

 

Elämme aikaa, jona taloudellinen matalasuhdanne ja korkea työttömyys koettelevat monia eurooppalaisia ihmisiä ja maita. Talousvaikeudet heijastuvat luonnollisesti kaikille politiikan sektoreille – harva asia on mahdollinen ilman rahaa. Syyllistä omaan heikkoon tilanteeseen koetetaan usein löytää jostain muualta ja samalla mittasuhteet menevät helposti sekaisin. Istuvan europarlamentin kausi alkoikin vuosi sitten uudenlaisessa tilanteessa, kun EU-kriittiset ja -vastaiset ryhmät kasvattivat osuuttaan selvästi. Tämä sai monet varpailleen. Demokratiaa on kuitenkin kunnioitettava, heidän viestillään on tukea kannatuksensa verran. Epämiellyttävää tällaisessa parlamentissa työskentelystä tekee toisinaan asiaton käytös, jonka monet EU:ta vastustavat tuovat saliin saakka: nimittelyä, draamaa ja muotoseikkojen loputonta vatvomista.

Kansallismielisyydellä on Euroopassa ruma historia ja seuraan surullisena sitä, kuinka jotkut tahot pyrkivät purkamaan yhteistä Eurooppa-projektia. Erimielisyyden aiheita toki riittää: Kreikan yhteiskunnan lohduton tilanne, siirtolaisvirrat, talousahdinko ja ääriliikkeet ovat kovia haasteita Euroopalle. Itse toivoisin silti, että ratkaisukeskeisyys ja eurooppalaisten hyvinvointi ohjaisivat erilaisia poliittisia kantoja edustavia päättäjiä yhteiseen suuntaan. Olenkin iloinen siitä, että haasteiden keskellä olemme pystyneet tekemään myös hyviä linjauksia Euroopan rakentamiseksi; ilmastonmuutoksen vastainen työ etenee ja energiaunioni sekä digitaaliset sisämarkkinat rakentuvat kovaa vauhtia pyrkimyksenä laajempi yksittäisten jäsenmaiden toimintaa laajempi vaikuttavuus. Tästä eteenpäin tahti varmasti vain kasvaa, kun uudet ihmiset eri instituutioissa ovat päässeet työssään vauhtiin.

Ensimmäisen meppivuoden jälkeen voi todeta, että on ollut hienoa saada työskennellä parlamentin kansainvälisessä ja vilkkaassa yhteisössä. Täällä rakennamme parhaan taitomme mukaan tulevien vuosien eurooppalaista yhteistyötä. Samalla minulle on tärkeää välittää eteenpäin suomalaisille ja Suomelle tärkeitä asioita. Tätä työtä jatkan
innolla myös tästä eteenpäin!

MIAPETRA

Näyttökuva 2015-09-10 kello 22.01.16

 

Toiminta Euroopan parlamentissa ja Brysselissä


  • Teollisuus, energia, tutkimus ja viestintä -valiokunnan jäsen
  • Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan varajäsen
  • EU:n parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan jäsen
  • Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen jäsen
  • Parlamentin biotaloustyöryhmän puheenjohtaja
  • Brysselin suomalaisen energiaverkoston vetäjä
  • Internet-forumin jäsen
  • European Energy Forumin hallituksen jäsen

Biotaloudella draivia Eurooppaan


Biotalous on viime aikoina saavuttanut vankan aseman ja suosion niin politiikassa kuin liike-elämässä. Sekä Suomi että Eurooppa kaipaavat kipeästi talouskasvua ja työpaikkoja ja biotalouden uskotaan tuovan molempia. Samalla biotalous tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalouden menestys ei sen kiistämättömistä hyödyistä huolimatta kuitenkaan ole väistämätöntä. Ajattelu- ja kulutustapojen tai teollisuuden muuttaminen ei ole helppoa, ja fossiilisiin luonnonvaroihin perustuva teollisuus pitää kiinni asemastaan.

Yksinkertaisesti määriteltynä biotaloudella tarkoitetaan fossiilisten sijaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Erityisesti Suomelle biotalous tarjoaa huimasti kasvupotentiaalia, sillä meiltä löytyy osaamista niin puhtaista teknologioista kuin esimerkiksi puunjalostuksen ja -käytön monista mahdollisuuksista.

Biotaloudesta muodostui ensimmäisen meppivuoden aikana yksi tärkeimmistä teemoistani. Minut nimettiin parlamentin biotaloustyöryhmän puheenjohtajaksi. Sen kautta olen päässyt tekemään yhteistyötä ja toimimaan tiiviisti sekä eurooppalaisten että suomalaisten alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Olen iloinen siitä, että saan olla mukana luomassa biotalouden eurooppalaisia suuntaviivoja. Järjestimme maaliskuussa Strasbourgissa kollegoilleni tilaisuuden, jossa kukin saattoi päivittää tietojaan biotalouden osalta ja keskustella komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa.

Olen ollut biotalouden kanssa tekemisissä myös lainsäädäntötyön puolesta. Toimin varjoraportöörinä pienten ja keskisuurten biopolttolaitosten päästöjä käsitelleessä MCP-direktiivissä. Bioenergia ja polttolaitosten toiminta ovat Suomelle ja suomalaisille tärkeitä kysymyksiä ja olinkin tyytyväinen siihen, että lopputulos huomioi myös meidän tarpeemme. Toinen biotalouden kanssa läheinen raporttini oli EU:n ensimmäinen metsästrategia, jonka varjoraportöörinä niin ikään toimin. Myös siitä muotoutui lopulta toimiva kokonaisuus. Edistin suomalaisten asiaa myös maankäytön muutoksia koskevassa ILUCdirektiivissä sekä kiertotaloutta käsittelevässä mietinnössä.

Kohti digitaalisen kehityksen edelläkävijyyttä


Digitaaliunioni on yksi komission ja koko EU:n kärkihankkeista. Suomalaisena olen saanut huomata, että meillä on edelleen hyvä maine digipuolen osaajina ja edelläkävijöinä. Tästä meidän on syytä pitää kiinni, sillä digitaalinen kehitys on jatkuvaa ja sisältää kasvumahdollisuuksia monelle sektorille. Edelläkävijyys ei myöskään ole iäksi annettu, vaan sen aseman voi helposti menettää. Esimerkiksi Viro porskuttaa kovaa vauhtia ja on vaikkapa tietoyhteiskunnan kehityksessä mennyt monessa kohtaa ohi. Suomesta löytyy kuitenkin paljon uutta osaamista, jota meidän tulee tukea ja nostaa maailmankartalle.

Tämän kevään kuuma peruna on ollut digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen. Parlamentin kantaa muodostavat yhdessä sisämarkkinavaliokunta IMCO ja oma teollisuus-, tutkimus-ja energiavaliokuntani ITRE. Sain hienon tehtävän, kun minut valittiin valiokuntani S&D-ryhmän kannanmuodostajaksi. Työstä suuri osa on vielä edessäpäin, mutta ensimmäiset keskustelut käytiin jo ennen kesälomia. Itse korostan erityisesti sitä, että digitalisaatio on jokaisen EU-kansalaisen oikeus. 5G-verkkojen osalta Euroopan tulee olla ensimmäisenä liikkeellä ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan on oltava aktiivista. Teollinen internet tarjoaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuksia sekä omien prosessien tehostamiseen että maailman huipuiksi nousemiseen.

Euroopan tulee olla ensimmäisenä liikkeellä ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan on oltava aktiivista. Teollinen internet tarjoaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuksia sekä omien prosessien tehostamiseen että maailman huipuiksi nousemiseen.

Keskeisiä kysymyksiä sisämarkkinoilla on myös muita. EU:n tekijänoikeusdirektiivi esimerkiksi on tehty viimeksi silloin, kun älypuhelimia ei juuri käytössä ollut. Teknologian nopea kehitys ja käytön jatkuva lisääntyminen vaativat päivittämään myös lainsäädännön digiaikaan. Myös maantieteelliset rajat, eli niin sanottu sisältöjen geoblokkaus, on noussut pinnalle. Yksi selvitettävä asia onkin se, mistä löydetään sopiva balanssi käyttäjien oikeuksien ja toisaalta esimerkiksi pienten kielialueiden toimijoiden toimintamahdollisuuksien ylläpitämisen välillä.

Kuulun myös Euroopan internetfoorumin, jonka puitteissa olemme käyneet monia antoisia keskusteluita digitaaliagendan eri kysymyksistä yhdessä alan yritysten ja toimijoiden kanssa.

Tasa-arvoisessa Euroopassa kaikille on työtä


Istun ainoana suomalaisena meppinä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Työllisyysasiat ja erityisesti suomalainen työ ovat aina olleet poliittisen toimintani keskiössä ja olen kokenut työllisyysvaliokunnan mielekkäänä parina teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnalle. Toisessa synnytetään työpaikkoja ja toisessa huolehditaan työelämän eurooppalaisista pelisäännöistä.

Valiokunnan työskentely on alkanut verkkaiseen tahtiin. Komission järjestäessä rivejään työlainsäädäntö on saanut odottaa ja  ensimmäisiä merkittäviä lainsäädäntöpaketteja odotetaan vasta loppuvuodesta 2015. Tällä hetkellä valiokunta on keskittynyt rahaliitto EMU:n kehittämiseen työllisyyden ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Olen monesti nostanut esiin esimerkiksi sosiaaliset indikaattorit, jotka pitäisi huomioida päätökenteossa paremmin. Muun muassa säästötoimien vaikutuksia pitäisi tarkastella kattavammin sosiaalisesta näkökulmasta; mitä ne tekevät työllisyydelle, syrjäytymiselle, köyhtymiselle ja tasa-arvolle?

Toinen selkeä teema  vuoden aikana on ollut pyrkimys ratkoa nuorisotyöttömyyden ongelmaa Euroopassa. Suomella ja nuorisotakuulla on täällä hyvä maine, vaikkei tilanne valitettavasti Suomessakaan ole kovin hyvään suuntaan menossa. Loppukeväästä sain myös ensimmäisen parlamentaarisen tehtäväni työllisyyspuolelta. Se keskittyy nimenomaan nuorisotyöttömyyden teemoihin.

Raportin työstäminen alkoi jo alkukesästä, vaikka varsinainen työ alkaakin syksyn puolella. Teen tiivistä yhteistyötä sekä työmarkkinaosapuolten että opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa saadakseni aikaan mahdollisimman kattavan ja tasapainoisen näkökulman.

Työllisyyskysymysten lisäksi koen EMPL-valiokunnassa tärkeänä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tasa-arvokysymyksiin. Olen vuoden aikana osallistunut myös tasa-arvotyöhön muun muassa tukemalla ja allekirjoittamalla useita kannanottoja, resoluutioita ja kysymyksiä esimerkiksi naisten- ja lasten oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä sekä seuraamalla tiiviisti EU:n tasa-arvostrategian muotoutumista.

Keskeisiä sidosryhmiä työllisyyskysymyksissä ovat luonnollisesti työmarkkinaosapuolet  niin eurooppalaisella tasolla kuin Suomestakin. Olen tehnyt vuoden aikana säännöllisesti yhteistyötä sekä Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) kanssa että suomalaisen ja pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajapuolenkin kanssa.

Kitketään veronkierto Euroopasta


Eurooppalaiset sisämarkkinat ovat mielestäni yksi EU:n onnistuneimpia puolia. Suomalaiset yritykset ja toimijat saavat kiistatonta hyötyä ollessaan mukana markkina-alueella, jolla asuu kotimaan viiden miljoonan sijasta yli 500 miljoonaa kuluttajaa. Toimivat sisämarkkinat vaativat kuitenkin yhteisten sääntöjen noudattamista ja reilua peliä. Vaikka budjettivalta ja verotusoikeus on jäsenmailla itsellään, voi yhteisillä sisämarkkinoilla harrastettavaa verokilpailua perustellusti kutsua yhteisestä kuormasta varastamiseksi.

Veronkierron vastainen työ nousi viime syksynä EU:n kärkiagendalle median paljastettua Luxembourgin sopineen kyseenalaisen edullisia verotussopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa. Erityisen mielenkiintoinen kysymys on, koska komission nykyinen puheenjohtaja Juncker on toiminut tuolloin Luxembourgin pääministerinä. Omalla poliittisella urallani veronkierron ja veroparatiisien vastainen työ on jo pitkään ollut keskeinen teema ja olenkin tarttunut toimeen myös nyt eurooppalaisella tasolla.

Ei ole kestävää, että yritysten verotusta kevennetään jatkuvasti ja verokikkailun määrä ja mahdollisuudet kasvavat. Samalla tarvittavat verotulot maksatetaan kansalaisilla nousevan tuloveroasteen ja välillisen verotuksen kautta. Euroopan tulee olla yrityksille hyvä toiminta-alue, mutta toiminnan tulee olla reilua. Epäreilusta kilpailusta kärsivät myös muut, reilusti pelaavat yritykset.

Parlamentissa aloitti keväällä veroasioihin keskittyvä erityisvaliokunta TAXE, jota olen seurannut kansallisena sd-tarkkailijana. Olemme myös demariryhmänä tarttuneet tuumasta toimeen ja vaatineet komissiolta ripeitä toimenpiteitä asiaan puuttumiseksi. Kesäkuussa vaatimuksemme toteutuivat komission julkaiseman toimenpideohjelman muodossa. Aion jatkossakin olla tarkkana reilumman veropolitiikan osalta niin Euroopassa kuin Suomessa.

Puhtaampaa energiaa, tehokkaammin


Energiapolitiikka on ollut omaa alaani jo pitkään, niin myös täällä eurooppalaisella tasolla. Istun energia-asioiden valiokunnassa ja lisäksi minut nimettiin Euroopan energiafoorumin hallitukseen. Perustin syksyllä myös suomalaisen energiaverkoston, joka kokoaa saman pöydän ääreen täällä Brysselissä vaikuttavat suomalaiset energia-asiantuntijat.

Eurooppalaista energiakeskustelua määrittää nyt selkeästi energiaunionin rakentaminen, jonka esinäytöksenä parlamentissa käsiteltiin kevään mittaa myös energiaturvallisuusstrategiaa. Tuo käsittely heijasteli hyvin tulevan energiaunionin käsittelyn vaikeuskerrointa – parlamentti ei nimittäin onnistunut muodostamaan energiaturvallisuusstrategiasta sellaista kompromissia, jonka enemmistö olisivat voinut hyväksyä ja esitys kaatui.

Eurooppa on yksi maailman suurimmista energiantuojista, ja nyt tavoitteena on vahvistaa energiaomavaraisuutta. Toisin sanoen vähentää riippuvuutta esimerkiksi Venäjästä. Ukrainan kriisin myötä energiapolitiikka on saanut myös vahvemman linkin turvallisuuspolitiikkaa. Kukaan tuskin haluaa tilannetta, jossa osa Eurooppaa jäisi ilman energiaa poliittisten jännitteiden takia.

Energiakeskustelu linkittyy mielestäni vahvasti myös biotalous- ja ennen kaikkea bioenergiakeskusteluun. EU on asettanut itselleen tavoitteen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden vähintään  27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja bioenergialla on mielestäni tässä suuri rooli. Toisaalta suomalaista osaamista tarvitaan myös energiatehokkuuden parantamisessa. Brysselissä sitä on kyllä huomannut konkreettisesti sen, miten vaikkapa kynnyksen kaltainen “innovaatio” vähentää energiankulutustua, kun kylmä ilma ei tuule ovesta sisään.

Euroopan kuumat perunat

TTIPH2

Parlamentti käsitteli kevään ajan tiiviisti EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta eli TTIP:tä. Tämän prosessin tuloksena parlamentti hyväksyi kesäkuussa mietinnön verran linjoja, joilla se ohjeistaa komissiota tulevissa neuvotteluissa. Tähän mietintöön löysi tiensä suuri joukko itselleni mieluisia asioita, kuten työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, kestävän kehityksen teemat sekä sosiaali- ja koulutuspalveluiden turvaaminen. Päätimme myös kannattaa paljon kritiikkiä keränneen ISDS-mekanismin sijasta julkisesti nimettyä ja toimivaa tuomioistuinta.

TTIP-neuvottelut jatkuvat nyt EU:n puolesta komission ja komissaari Malmströmin johdolla. Toivon ja työskentelen jatkossakin sen eteen, että keskustelu esimerkiksi median ja kansalaisyhteiskunnan kanssa säilyy avoimena. Kestävällä tavalla solmittu sopimus olisi meidän kaikkien etu.

Kreikka

Kreikan syvenevä kriisi varjosti EU:ta ja euroryhmää koko vuoden ja kärjistyi lopulta kesän korvilla tiiviiksi jännitysnäytelmäksi. Tilannetta voi ymmärtää perustellusti kahdeltakin kannalta: maa ei ole elänyt varojensa ja kykyjensä mukaan vaan ylivelkaantunut. Hoitokuuri oli kuitenkin ehkä liian rankka ja syöksi maan noidankehään, jossa kasvua ei pääse syntymään. Kevään parlamenttivaalien jälkeen syntynyt poliittinen epävakaus taas pysäytti lopulta myös pienen alkaneen nousun.

Toinen, oikea ja perusteltu näkökulma on myös se, ettei Kreikka edusta unionin taloudesta kuin prosentin. Suomi on suurin piirtein samankokoinen. Siksi tukeminen tai grexit tai fixit eivät olisi taloudellisesti Eurooppaa romuttavia tai tervehdyttäviä. Kuitenkin EU on jäsenmaidensa summa, ei vain muutaman suurimman talouden tai maan, se tarkoittaa yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja siitä syntyvää luottamusta. Uskon, että seuraava vuosi tuo euroryhmälle ja EU:lle tullessaan vakavaa pohdintaa ja uudistustarvetta – parempaan päin.

Ukrainan kriisi ja Venäjä

Ukrainan kriisi ja EU:n Venäjälle asettamat pakotteet näkyivät parlamentissa etenkin syksyllä nimenomaan tukiaisina. Pakotteiden mukana kadonnutta kauppaa ja rahallisia menetyksiä korvataan EU:n toimesta eri jäsenmaissa kärsiville ammattiryhmille. Venäjän suljettua rahat myös suomalaisilta elintarvikkeilta, nousivat Suomen osalta pinnalle noin sanottu Putin-juustoilmiö, eli maidontuottajien tilanne. Suomi ei raportointiongelmien vuoksi saanut tukia ensimmäisessä vaiheessa, mutta onneksi tilanne saatiin korjattua myöhemmin.

Suhde Venäjään on ja säilynee EU:lle vaikeana kysymyksenä. Rauhaa Euroopassa voi tuskin pitkällä aikavälillä olla ilman, että Venäjä on siinä mukana. Myös hitaasti elpyvä taloudellinen tilanne hankaloittaa tilannetta, kuten olemme Kreikankin kohdalla saaneet huomata.

Välimeren tilanne

Välimeren yli Eurooppaan saapuvien pakolaisten määrä on ollut kasvussa jo useita vuosia. Talven aikana kiikkerillä veneillä salakuljettajien avustamina saapuvien pakolaisten tilanne yltyi humanitaariseksi katastrofiksi. Parlamentissa ja EU:ssa herättiin karusti siihen, että eteläisestä rajastamme on syntymässä merenalainen joukkohauta. Keväällä hyväksyttiin sekä parlamentissa että neuvostossa esitys siitä, että pakolaisten vastaanottamisesta syntyvää taakkaa jaetaan jäsenmaiden kesken sijoittamalla pakolaisia kaikkiin EU:n jäsenmaihin. Samaan aikaan EU:n ja sen jäsenmaiden on tehtävä kaikki voitava sen edistämiseksi, että tilanne näiden ihmisten kotimaissa, kuten Syyriassa, saadaan rauhoittumaan. Kukaan ei halua lähteä kotoaan turhaan.

Hidas talouskasvu jatkuu – Suomi laahaa muun Euroopan perässä

Talouden taantuma ja ennusteet hitaasta kasvusta leimasivat kulunutta vuotta koko EU:ssa. Työllisyys ja kasvu nousivat tämän seurauksena itsestäänselviksi kärkitavoitteiksi myös uuden komission agendalle ja erityisesti parlamentin demariryhmän vaatimuksesta kevään aikana EU:lle sorvattiin myös kattava investointiohjelma. EU pyrkii siis siirtymän kurjistamispolitiikasta elvyttämisen tielle. Suomen tilanne on valitettavasti muuta EU-alueittakin heikompi. Kasvuennusteemme on kolo unionin heikoin, eikä valoa tunnelin päässä tunnu aivan heti näkyvän. Nyt tarvitaan malttia laittaa rakenteita kuntoon kestävästi sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

kyyhky