fbpx
Vaaleihin on enää kuusi viikkoa! Voit osallistua kampanjaan monin eri tavoin:
Hassuinta eurovaalipaneeleissa on ollut se, miten oikeisto ja keskusta haluavat hälventää ryhmien poliittisia eroja. Alden eli Suomen keskustan Jäätteenmäki oikein riemastui kerran todistamaan, että yli 70 % äänestyksissä oikeiston EPP ja demareiden S&D ovat äänestäneet samalla lailla. Näin varmaan on, mutta se taas johtuu siitä, että näiden suurten ryhmien yhteisratkaisu on parlamentin enemmistö ja neuvottelut niiden välillä johtavat lopputulokseen. Direktiivit ja asetukset eivät ilman enemmistöä synny.
Jos ovat keväät tuntuneet vauhdikkailta aikaisemminkin, tänä keväänä on saanut todella pitää hatustaan kiinni. Ja ollaan vasta huhtikuun alussa! Tästä se tahti vaan kiihtyy kesää kohti. Eurovaaleihin on enää seitsemän viikkoa ja ne täyttävät suuren osan ajatuksista ja illoista. Ei vain eurovaaliehdokkaana vaan myös EU:ssa valmistellaan tulevan vallanvaihdon alla asioita, joihin Suomen pitäisi asemoida itsensä. Olen onnellinen, että kotona saan kainaloon lapset muistuttamaan iltaisin, mikä on kaikkien tärkeintä. Olla äiti, olin sitten kummassa parlamentissa tahansa. Toisaalta niissä molemmissa vaikutetaan heidän tulevaisuuteensa!
Nyky-yhteiskunta on rakennettu toimivan energiainfrastruktuurin pohjalle. Tärkeän roolinsa vuoksi energia-ala on ymmärrettävästi suuren yhteiskunnallisen mielenkiinnon kohteena. Ennenmuinoin energiapolitiikan hahmottaminen oli helppoa, kun mahtikäskyillä pystytettiin niin monta voimalaa kuin haluttiin. Nykyisin päätöksentekoon vaikuttavat lukuisten kansallisella tasolla tapahtuvien pohdintojen lisäksi myös EU-tasoiset ja kansainväliset vaikutukset. Kansainväliset ilmastoneuvottelut on tästä hyvä esimerkki.
Suomi ja EU pohtivat kuumeisesti, kuinka luoda uutta kasvua ja synnyttää uusia työpaikkoja. Rakennemuutosten lisäksi kiperä taloustaantuma pitää EU-maita otteessaan. Seuraavan komission ja Euroopan parlamentin kaudella kasvun kannustamisen on oltava ykköstavoite. Alan olla kyllästynyt kapeaan katsantokulmaan, jossa sinänsä tärkeän talouskurin rinnalla ei puhuta riittävästi työtä luovasta kasvusta! 
Me Suomessa painimme vaikeiden kehyspäätösten kanssa ja yritämme saada valtiontaloutta kestävälle uralle. Kyseessä on mittava ja merkittävä kokonaisuus, kehyspäätöksillä on vaikutusta kaikkien suomalaisten elämään. Kun menoleikkaus- ja veronkorotuskinastelusta ottaa hetken taukoa ja perehtyy ulkomaan uutisiin, ymmärtää asioiden mittasuhteen. Väheksymättä lainkaan kestävän valtiontalouden merkitystä, päinvastoin, on se kuitenkin ratkaistavan kokoinen huoli verrattuna Ukrainan tilanteeseen tai Syyrian sotaan.
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin eilen 8. maaliskuuta. YK:n päättämänä teemana oli tänä vuonna kehityksen kannustaminen liittyen YK:n vuosittuhattavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Edistystä on ollut: äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolitettu vuoden 2000 luvuista, johtuen pitkälti Kiinan kehityksestä. Naisia koskevat tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet erittäin hitaasti.

  1. Naisten ja miesten palkkatasa-arvo toteen nyt! Syrjintäepäilyihin työnantajan todistustaakka. 2. Isyysvapaat koko Eurooppaan! Työn ja perheen parempi yhteensovittaminen ja naisten työllisyys on talouskasvulle tärkeää. 3. Stop naisiin kohdistuvalle väkivallalle! Eurooppalaiset suositukset...

Timo Soinin visio EU:n kehittämisestä jättäisi työtä tekevät vaille suojaa markkinavoimien myllerryksessä. SDP:n eurovaaliehdokas, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri on kauhistunut perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin EU-kannanotoista. Soini toi esiin lauantaiaamuna Ylen Ykkösaamussa kantansa, jonka mukaan EU:n pitäisi olla vain löyhä vapaamarkkina-alue.
EU-asioita käsittelevässä eduskunnan suuressa valiokunnassa olemme vastikään hyväksyneet mietinnön Suomen EU-politiikasta. Mietintö on vastaus valtioneuvoston eduskunnalle viime kesäkuussa antamaan EU-selontekoon. Olemme tuoneet valiokunnan mietinnössä esille näkemyksemme EU:n tulevaisuuden kärkiteemoista, haasteista ja kehityskohteista. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös Itämereen, onhan se EU:n sisämeri ja osa EU:n Venäjä-suhdetta.