Maailma on huolissaan köyhistä suomalaislapsista – Suomen hallitus ei

Tänään 20. marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää. Vuoden teema on yhdenvertaisuus, yksi lapsen oikeuksien sopimuksen tärkeimpiä osia. Suomessa tilanne on kansainvälisesti vertailtuna melko hyvä, mutta ei suinkaan täydellinen. On häpeällistä, että sekä YK että Euroopan neuvosto joutuvat huomauttamaan Suomea siitä, ettemme pidä riittävän hyvää huolta köyhistä lapsistamme.

YK:n lasten oikeuksien komitea sanoi viime lausunnossaan olevansa hyvin huolissaan Suomen lisäntyneestä lapsiköyhyydestä. Köyhien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana ja lapsilisän sekä muiden perheiden saamien tukien ostovoima on vähentynyt. YK kehotti Suomea tukemaan vähäosaisia perheitä paremmin sekä takaamaan kaikille lapsille oikeus riittävään elintasoon. Olemme myös saaneet toistuvasti haukut siitä, ettei Suomessa ole asianmukaista lainsäädäntöä lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen tai kansallista ohjelmaa, jolla sen toteutuminen varmistetaan.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea puolestaan huomautti viime vuonna Suomea riittämättömästä perusturvan tasosta. Vasta-argumentit korostavat maksuttomia julkisia palveluja.

EU on antanut jäsenmaille suositukset siitä, mitä lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi pitäisi tehdä. Suosituksessa yhdistetään vanhempien työn tukeminen ja etujärjestelmät. Suomenkin pitäisi siis yhtäältä varmistaa, että lapsiperheille tarkoitetut sosiaaliedut ovat kunnossa ja asiallisen kokoisia, mutta myös pitää huolta siitä, että vanhemmat pystyvät tekemään töitä normaalisti. Pienten lasten eriarvoisuutta vähennetään investoimalla varhaiskasvatukseen.

Kaikki Suomen lapset käyttävät sote-palveluja. Soteuudistuksessa pitäisikin kiinnittää erityishuomiota lapsiin ja lapsiperheisiin. On käsittämätöntä, miten vähän lapsien asema on noussut soteuudistuksessa esille. Hyvät, matalan kynnyksen lähipalvelut, joissa vastassa ovat tutut ammattilaiset ovat erityisen tärkeitä lapsiperheille ja nuorille.
Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, mikäli joutuvat sosiaalihuollon asiakkaiksi. Suomalaiset lastensuojelujärjestöt ovat ehdottaneet, että Suomeen perustettaisiin kunnallisia tai maakunnan laajuisia lasten ja nuorten oikeusturvakeskuksia, joissa työskentelisi maakunnallinen lapsiasiamies sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja potilasasiamiehiä.

Järjestöt myös suomivat hallitusta siitä, että sen ilmoittamat leikkaukset pahentavat ahdinkoa erityisesti niissä perheissä, joissa perheenjäsenenä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi. Kansaneläkeindeksin jäädytystä koskevassa lainvalmistelussa ei ole tehty lainkaan lapsi- ja perhevaikutusten arviointia – hallitusta ei siis kiinnostanut, millaiset ovat kaikkien suunniteltujen ja jo aiemmin tapahtuneiden heikennysten ja leikkausten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin.

Hyvää lastenpäivää. Meidän kaikkien velvollisuus on varmistaa, että se on hyvä kaikille, myös lapsille köyhissä perheissä.