EU:n koulutusetu hiipuu

Itä-Aasian yhteiskuntien viimeaikainen huikea kehitysvauhti tulee väistämättä muuttamaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan hallitsevaa asemaa maailmantaloudessa. Me Euroopassa tulemme vielä tämän taloudellisen kriisin jälkeenkin kohtaamaan kysymykset siitä, miten voimme ylläpitää taloudellista kasvua ja säilyttää edes osan suhteellisesta edustamme maailman työnjaossa. Yhteiskuntiemme kehitys rakentui aikanaan vahvasti koulutuksen ja tieteen varaan. Koulutuksen on nytkin oltava keskeinen osa vastausta tähän haasteeseen.

Kansa tahtoo tietää, ei luulla

Eurooppalainen sääntely vaikuttaa taustalla yli 50 prosentissa kansallisesta lainsäädännöstämme. On hassua, että Brysselistä raportoi Ylelle vain kaksi vakituista ja yksi EU-vaalien ajaksi palkattu toimittaja, yleläisiä on kuitenkin kokonaisuudessaan yli 3100. Ylen tehtävänä on tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja.

Perussuomalaiset harmaan talouden puolella?

Perussuomalaisten linjana näyttää olevan piittaamattomuus harmaasta taloudesta ja työntekijää säälimätön politiikka. Suomen verottajan toimet harmaan talouden kitkemiseksi rakennusalalla ovat tuoneet vuositasolla miljardi euroa lisää valtion kassaan. Myös muissa Euroopan maissa ollaan kiinnostuneita Suomen mallista, jossa jokaisella rakennusmiehellä pitää olla veronumero näkyvillä.

Energiapolitiikan ristiriidat siivoukseen

Suomen ja EU:n energiapolitiikassa vellotaan erilaisten tavoitteiden ristivedossa. Sähköautoilua suositaan, sähkölämmitystä sorsitaan. Uusiutuvista puhutaan, mutta saman Suomen sisällä toinen viranomainen vastustaa toisen viranomaisen työtä. Näin esimerkiksi tuulivoimahankkeissa. EU suosi biopolttoaineita, kunnes alkoi niitä kieltää.

EU:n ruma romanipolitiikka hävettää

Kesän koittaessa voimme katsella Romanian ja EU:n romanipolitiikan seurauksia kaduillamme. Näiden sorrettujen ihmisten ihmisoikeuksia ja elinoloja tulisi tietysti parantaa kotikonnuilla. Vastuunsa ovat surkeasti kantaneet sekä Romania että EU.

Vipukirveelle olisi töitä

Huikean suomalaisinnovaation, halkaisua helpottavan vipukirveen kuoppainen tie keksinnöstä kaupalliseen menestykseen ei ole kunniaksi byrokratiallemme. On surullista, jos hyvät elinkelpoiset hankkeet jäävät toteutumatta, kun musertuvat byrokratian rattaisiin.

Kauppasopimus ei saa romuttaa oikeusvaltiota

Kannatan EU:n ja Yhdysvaltojen välille vapaakauppa-aluetta, josta nyt neuvotellaan. Neuvotteluissa on esillä mahdollisuus, että yritys voi viedä valtion – vaikkapa monikansallinen suuryritys Suomen – kansainväliseen yksityiseen välimiesoikeuteen. Pahimmillaan tällainen romuttaisi oikeusvaltiomme.

Rinteen ja Urpilaisen kampanjajyrät Kumpula-Natrin tukijoina

Eurovaaleissa ehdolla oleva kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) voi luottaa kampanjassaan asiantuntevaan tukeen. Tukijalistalta löytyy niin Antti Rinteen kuin Jutta Urpilaisen puheenjohtajakampanjan päälliköt Vesa Mauriala ja Tage Lindberg.

Enemmän eikä vähemmän kielitaitoa

Lapsena kieliä oppii huomaamattaan, jos vain pääsee niiden kanssa tekemisiin. Suomalaista koulua on paljosta kiittäminen, mutta ei se täydellinen ole. Haluan nähdä koulussa kieliä enemmän ja aiemmin. Alakoulussa se tapahtuu...

Pärjäisikö Eurooppa 738 mepillä?

Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. On todella ikävää, jos vain alle puolet äänioikeutetuista käyttää äänioikeuttaan eurovaaleissa. Olisiko niin, että kansalaiset eivät halua valita itse yhteisten asioiden päättäjiä? Pitäisikö suomalaisten mielestä jättää 13 meppiä valitsematta? Pärjäisivät varmaan europarlamentissa 738 mepilläkin ilman suomalaisia? Ajatteleeko puolet suomalaisista näin?