fbpx
Haluan onnitella kehityspoliittista toimikuntaa ja sen puheenjohtajaa, ed. Jouko Jääskeläistä erittäin ajankohtaisesta ja suosituksissaan hyvin osuvasta raportista. Kehityspolitiikassa korostuu eri politiikkasektorien johdonmukaisuuden tarve. Tämän kokee varsin konkreettisesti suuren valiokunnan työssä. Perustuslain mukaan suuri valiokunta on se eduskunnan elin, joka vastaa EU:n kehityspolitiikasta, kuten myös kauppapolitiikasta ja lisäksi lukuisista politiikkasektoreista, joilla on suoraa vaikutusta kehityspolitiikkaan. Suuri valiokunta tukeutuu näissä asioissa ulkoasiainvaliokunnassa sekä muissa sektorivaliokunnissa tapahtuvaan valmisteluun.
Ehdin olla Mannerheimintien kuuluisassa graniittilinnassa töissä kuukautta vaille 14 vuotta. Se on aika pitkä aika pari viikkoa sitten 42 vuotta täyttäneelle. Kansanedustajuuteni kesti 11 v 3 kk. Sitä ennen työskentelin eduskuntatalossa pääministerin eduskuntasihteerinä vuosina 2000-2003. Ja nyt – kiitos 40571 äänestäjän – ryhdyn heinäkuun alusta töihin meppinä eli Euroopan parlamentin jäsenenä.

Huikea olo. Tapasin teistä äänestäneistä vain muutaman tuhannen, ollaan eri keinoin yhteydessä! Näin moni näki, että ihan uutta Eurooppaa tarvitaan ja kaiken vastustamisella voittaa vähän. Joukkuehenki piti loppuun saakka, Yes...

Parhaillaan käynnissä olevat EU-USA –vapaakauppaneuvottelut ovat nostaneet keskusteluun myös ruokaturvaan liittyviä pelkoja. EU-standardeja ei tule alentaa. Meillä tulee tulevaisuudessakin olla oikeus määrittää omalla alueellamme tarpeellinen ja riittävä sääntely, myös elintarviketeollisuuteen liittyvissä seikoissa. Ruokaturvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.
EU:ssa on 37 000 oikeudellista päätöstä tai ratkaisua. Lisäksi kansalaisten ja yritysten toimintaa ohjaa 52 000 kansainvälistä standardia. Työelämää säännellään 70 direktiivillä. Minusta se on aika vähän. On hyvä, että jokaisella eurooppalaisella on neljän viikon lomaoikeus. On hyvä, että raskaana olevien tulevien äitien ei tarvitse työskennellä röntgenlaitteiden parissa puolta vuotta ennen laskettua aikaa. En luettele loppuja 68 työntekijöitä koskettavaa säädöstä.
Itä-Aasian yhteiskuntien viimeaikainen huikea kehitysvauhti tulee väistämättä muuttamaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan hallitsevaa asemaa maailmantaloudessa. Me Euroopassa tulemme vielä tämän taloudellisen kriisin jälkeenkin kohtaamaan kysymykset siitä, miten voimme ylläpitää taloudellista kasvua ja säilyttää edes osan suhteellisesta edustamme maailman työnjaossa. Yhteiskuntiemme kehitys rakentui aikanaan vahvasti koulutuksen ja tieteen varaan. Koulutuksen on nytkin oltava keskeinen osa vastausta tähän haasteeseen.
Eurooppalainen sääntely vaikuttaa taustalla yli 50 prosentissa kansallisesta lainsäädännöstämme. On hassua, että Brysselistä raportoi Ylelle vain kaksi vakituista ja yksi EU-vaalien ajaksi palkattu toimittaja, yleläisiä on kuitenkin kokonaisuudessaan yli 3100. Ylen tehtävänä on tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja.
Perussuomalaisten linjana näyttää olevan piittaamattomuus harmaasta taloudesta ja työntekijää säälimätön politiikka. Suomen verottajan toimet harmaan talouden kitkemiseksi rakennusalalla ovat tuoneet vuositasolla miljardi euroa lisää valtion kassaan. Myös muissa Euroopan maissa ollaan kiinnostuneita Suomen mallista, jossa jokaisella rakennusmiehellä pitää olla veronumero näkyvillä.
Suomen ja EU:n energiapolitiikassa vellotaan erilaisten tavoitteiden ristivedossa. Sähköautoilua suositaan, sähkölämmitystä sorsitaan. Uusiutuvista puhutaan, mutta saman Suomen sisällä toinen viranomainen vastustaa toisen viranomaisen työtä. Näin esimerkiksi tuulivoimahankkeissa. EU suosi biopolttoaineita, kunnes alkoi niitä kieltää.
Kesän koittaessa voimme katsella Romanian ja EU:n romanipolitiikan seurauksia kaduillamme. Näiden sorrettujen ihmisten ihmisoikeuksia ja elinoloja tulisi tietysti parantaa kotikonnuilla. Vastuunsa ovat surkeasti kantaneet sekä Romania että EU.