Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin (sd) mielestä majakoiden turvallisuusmääräyksiä on kohtuullistettava. Liikenneviraston tarkastusten vuoksi ainakin kuusi majakkaa joudutaan sulkemaan jo tänä kesänä, sillä ne eivät täytä liikenneviraston mukaan tämän päivän turvallisuusstandardeja, kuten hätäpoistumistiemääräyksiä ja määräyksiä riittävästä valaistuksesta ja sammutusvälineistöstä.
Huomasin sen vasta viime viikolla, kun alustin metsäteollisuudelle lobbaamisesta. Tehtäväni oli päätöksentekijänä kertoa hyvästä ja huonosta lobbaamisesta. Tärkeimmäksi nostin tiedon luotettavuuden, oikea-aikaisuuden ja jos mahdollista, tunteeseen vetoamisen. Esimerkiksi raha ja lobbauskoneiston koko eivät korvaa tunnetta, jos sellaisen saa päättäjässä aikaan. Päättäjätkin ovat ihmisiä.
Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan piirin kesäjuhlassa Karperö-järven rannalla puhunut kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) odottaa omaishoitajien tilanteeseen parannuksia. ”Heinäkuun alusta voimaan tuleva vanhuspalvelulaki on iso edistysaskel. Seuraavana on omaishoitajien vuoro. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Hoitopalkkioiden taso tulisi tarkastaa, mutta emme saa unohtaa myöskään omaishoitajien kaipaamaa ja ansaitsemaa muuta tukea, esimerkiksi vapaiden, terveydenhuollon ja vastuuhenkilöiden nimeämisen kautta”, Kumpula-Natri sanoi.
Monin paikoin terveyskeskukset kieltäytyvät laittamasta asiakkaan itsensä hankkimaa punkkirokotetta. Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille. ”On hämmästyttävää, että kaikki terveyskeskukset eivät suostu laittamaan omatoimisesti hankittuja rokotteita, vaikka asia hoituisi näin turvallisesti ammattilaisen hoitamana. On selvää, että rokotteita laittavat punkkibussit eivät tavoita kaikkia halukkaita”, Kumpula-Natri toteaa.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) kiitti turkistarhaajia rohkaisevista vientiluvuista ja työstä turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseksi puhuessaan Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (STKL) vuosikokouksessa Vaasassa. "Turkisala on kasvava ja vientivetoinen ala. Suomi tarvitsee kipeästi lisää vientiä. Vuonna 2011 Suomen vaihtotase kääntyi miinukselle ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen oltuaan suurimmillaan ylijäämäinen 12 miljardilla eurolla vuonna 2002. Vienti ei ole toipunut vieläkään vuoden 2009 romahduksesta. Samanaikaisesti turkisala on kuitenkin pystynyt varsin rohkaiseviin vientilukuihin ja tuloksiin”, Kumpula-Natri totesi.

Tämä viikonloppu on ollut monelle hieno, joskin myös vähän haikea. Lapsilla päättyy koulu, nuoret ja jotkut vanhemmatkin ovat valmistuneet ylioppilaiksi ja ammatteihin. Iso urakka on takana. Onnea! Liian monen vastavalmistuneen iloa voi varjostaa huoli tulevasta, epävarmuus siitä, saako työtä tai jatko-opiskelupaikan.

Tulevana viikonloppuna moni perhe juhlii vesansa 12 vuoden koulunkäynnin päättymistä tai ainakin välietappia. Toisilla se merkitsee valkolakin päähän painamista, toisilla ammattiorientoituneemman osaamisen todistusta. Koulurupeaman jälkeen takki voi tuntua hetken tyhjältä. Urakka on tehty ja tulevaisuus saattaa näyttää epävarmalta. Monilla valmistuneilla ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa jatko-opiskelupaikasta tai työnäkymistä. Kaikki on avoinna: seuraavana syksynä asuinpaikkakin voi vaihtua. Tuttuus vaihtuu uuteen ja jännittävään. Tunne voi olla sama kuin laskuvarjohyppääjällä, joka odottaa lentokoneessa ponnistushetkeä kohti suurta tuntematonta, pois lentokoneen turvasta.
"Sosiaalinen vakaussopimus" parantaisi ihmisten perusoikeuksia ja palkansaajien turvaa työelämän muutoksissa. Euroopan talouskriisi on aiheuttanut suuria sosiaalisia ongelmia. Joissakin maissa talouskriisi on muuttunut sosiaaliseksi kriisiksi. Työttömyys ja epätasa-arvo ovat lisääntyneet merkittävästi, ja epätoivo on vallannut etenkin nuorison. Euroopan taloudellinen integraatio ei toteudu kestävällä tavalla, ellei samanaikaisesti kehitetä sosiaalista Eurooppaa. Suomen on oltava aloitteellinen EU:n sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämisessä ja reilumman Euroopan rakentamisessa.
Hän on ollut suuren puolueen kansanedustajana 18 vuotta ja kaksi kuukautta, kauemmin kuin yksikään perussuomalainen kansanedustaja. Seuraavissa vaaleissa hän on 48-vuotias. Hän on kuulunut oman puolueensa hallitukseen pitkään, ensin varapuheenjohtajana ja nykyään puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hän tulee perinteisestä teollisuuskaupungista, joka on pitkään tunnettu työläiskaupungista ja sen vahvan identiteetin omaavasta kaupunginosasta, Hervannasta. Hän osallistui Kataisen hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluihin. Koulutukseltaan maisteri.
Mitä nuorisotakuulla tavoitellaan? Miten se käytännössä toteutetaan? Miten nuoret itse asian kokevat? Tule kuulemaan keskustelua näistä teemoista ja kysymään lisää nuorisotakuuiltaan Pohjalaisen Monitoriin (Hietasaarenkatu 19, Vaasa) tiistaina 21.5.2013 kello 16.45!