Vieraskynä Hesarissa 22.11.2019: EU:n hiilitullit ohjaisivat valtioita ilmastotekoihin

EU:n nostaessa ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa, uhkana on, että työpaikat valuvat maihin jotka eivät ota osaa ilmastotalkoisiin. EU:n hiilitullit kannustaisivat muitakin ilmastotoimiin ja tukisivat Suomenkin työllisyyttä ja hiilitavoitteita.

Kirjoitimme aiheesta HS:ään vieraskynän SAK:n Lauri Murasen kanssa.

22.11.2019: EU:n hiilitullit ohjaisivat valtioita ilmastotekoihin

Brasilian metsäpalot ja maan oikeistohallinnon räikeä välin­pitämättömyys ympäristöä kohtaan ovat saaneet monet vaatimaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden Mercosur-ryhmän välisen kauppa­sopimuksen jäädyttämistä.

Hylkäämällä Mercosur-sopimuksen EU kuitenkin saattaisi menettää vaikutusmahdollisuuksiaan Ama­zonin sademetsäalueen ympäristö­ongelmiin. Sen sijaan vaatimalla Brasilian hallitukselta toimenpiteitä ehtona sopimuksen hyväksymiselle ja sen voimassa pitämiselle EU voi kauppapolitiikan keinoin tehokkaasti hillitä ilmastonmuutosta.

EU on jo vuosia yrittänyt johtaa maailmaa ilmastotoimiin esimerkin avulla. Päästökauppa otettiin käyttöön jo vuonna 2005. Maailman päästöt ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Vaikka kansainvälisessä kaupassa eletään Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan vuoksi arvaamatonta aikaa, myös EU:n on uskallettava hyödyntää kauppapolitiikkaa työkaluna meille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt hiilitulleja keinoksi painostaa EU:n ulkopuolisia maita päästövähennyksiin sekä suojaamaan eurooppalaista teollisuutta epäreilua kilpailua vastaan. Myös EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut ohjelmassaan hiilitullien käyttöönottoa. Suomen hallitus toteaa ohjelmassaan, että EU-tason hiili­tullien käyttöönottoa tulisi selvittää.

Hiilitulleja tulee ryhtyä valmistelemaan EU:ssa uuden komission aloittaessa. Ne pitäisi kohdentaa sovituille energiaintensiivisille ja kansainvälisesti kilpailluille tuote­kategorioille sellaisia maita vastaan, joilla ei ole käytössään päästöveroa tai päästökauppaa. Tullien suuruuden tulisi määräytyä EU:n päästö­oikeuksien hinnan perusteella.

Vaikka tullien toteuttaminen vie pitkään, jo niiden valmistelu antaisi signaalin, että EU:n näkökulmasta vapaamatkustamisen aika ilmastopolitiikassa on ohi. Lisäksi se antaisi eurooppalaiselle teollisuudelle varmuuden siitä, että hiilivuodon uhkaan – investointien valumiseen löyhemmän ilmastopolitiikan maihin – aiotaan puuttua ja että uusiin, hieman kalliimpiinkin puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa investoida.

Toimiva vapaakauppa on Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle avoimelle taloudelle keskeinen työkalu. Kauppakiistojen välttämiseksi kumppaneille on tehtävä selväksi, etteivät tullit koskisi niitä maita, jotka hinnoittelevat päästönsä.

EU:n on pyrittävä saamaan kauppakumppaniensa hyväksyntä hiilitulleille. Tullit on suunniteltava siten, että ne eivät riko Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä.

EU:lla on jo nyt käytössään työ­kalut hiilivuodon torjumiseksi. Päästöoikeuksia jaetaan teollisuudelle ilmaiseksi ja sähkön hinnannousua hyvitetään päästökauppakompensaatiolla. Hiilitullien käyttöönoton jälkeen EU voisi luopua kyseisistä ”yritystuista” vaikka siten, että tullit otettaisiin käyttöön viidennen päästökauppakauden alkaessa vuonna 2031.

Siirtymäaika takaisi sen, että EU:n kanssa kauppaa käyvät maat ehtisivät ottaa käyttöön riittävät päästövähennyskeinot ja eurooppalainen teollisuus voisi ryhtyä varautumaan päästöjen todelliseen hinnoitteluun.

Hiilitullien avulla voitaisiin myös parantaa päästöjen seurantaa. Eurooppalaisilla ei ole keinoa varmentaa esimerkiksi kiinalaisen terästehtaan päästöjä. Jos Eurooppaan terästä tuova tehdas ei päästäisi luotettavaa kolmatta osapuolta mittaamaan laitoksen päästöjä, voisi lähtöoletus olla, että tuote on tehty likaisimmalla mahdollisella teknologialla. Se kannustaisi yksittäisiä laitoksia ja kokonaisia maitakin panemaan päästöjen hinnoittelun ja tuotantoteknologiansa kuntoon.

EU:n tulisi kehitysyhteistyössään tukea köyhimpiä maita niiden pyrkimyksissä kehittää ilmastoystävällistä teollisuutta. Kaikkein köyhimpiin maihin voitaisiin tietyin ehdoin olla soveltamatta hiilitulleja.

EU:n päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi kahden viime vuoden aikana. Päästöjen vähentämisen hinta todennäköisesti kallistuu joillain sektoreilla edelleen. Meidän on pidettävä huoli, ettemme aja teollisuutta löyhemmän sääntelyn maihin. Hiilitullit tukevat sekä ilmastopoliittisia tavoitteitamme että Euroopan kilpailukykyä.

Miapetra Kumpula-Natri ja Lauri Muranen

Kumpula-Natri on Euroopan parlamentin jäsen (sd) ja Muranen elinkeinoasioiden päällikkö Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä (SAK).

Tagit

Tutustu lisää

Uutiskirje

Pysy ajantasalla viimeisimmistä kuulumisista suoraan EU- kentältä!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.