Ukrainan sota|Ulkoministerin mukaan Suomi odottaa arviota, paljonko hyökkäysrikosten tuomioistuin maksaa jäsenmaille. Vasta sitten esitys tuodaan eduskunnalle.
HS 21.4.2026
Tiivistelmä
Euroopan neuvosto perustaa tuomioistuimen, joka nostaa syytteitä Venäjän johtajia vastaan Ukrainan hyökkäysrikoksesta.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri moittii Suomea hitaudesta, sillä Suomi ei ollut mukana 19 perustajamaan joukossa.
Ulkoministeri Elina Valtonen sanoo, että Suomi odottaa budjettiarviota tuomioistuimen kustannuksista ennen kuin asia viedään eduskuntaan syksyllä 2026.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaa johtava kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) on harmissaan siitä, että Suomi ei ole eturintamassa perustamassa hyökkäysrikostuomioistuinta Euroopan neuvoston alaisuuteen.
Tuomioistuimen tarkoituksena on tulevaisuudessa nostaa syytteitä Venäjän korkeita johtajia vastaan Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta.
Kumpula-Natri ja muu Suomen valtuuskunta osallistuu parhaillaan Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgissa. Kumpula-Natri sanoo tunteneensa itsensä noloksi, kun Suomi ei ollut mukana ensimmäisten 19 perustajan joukossa, jotka ukrainalainen kokousedustaja luetteli kokouksessa.
Suomi on kyllä tulossa myöhemmin mukaan. Tätä koskeva hallituksen esitys annetaan aikaisintaan syksyllä 2026.
”Suomen piti olla mukana hyökkäysrikostuomioistuimen perustamisessa ja nyt kun sitä toimeenpannaan, Suomi puuttuu maiden joukosta, eikä hallitus aio toimia vielä puoleen vuoteen”, Kumpula-Natri sanoo.
Hänelle on Strasbourgin kokouksessa ihmetelty, miksi Suomi puuttuu 19 perustajamaan luettelosta. Mukana maajoukossa ovat jo muun muassa kaikki pohjoismaat vaalit käynyttä Tanskaa lukuun ottamatta, Baltian maat, Saksa ja Ranska.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) avasi syitä viiveeseen viime viikolla vastatessaan Kumpula-Natrin esittämään kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen.
Valtosen mukaan Suomi tukee hyökkäysrikoserityistuomioistuimen perustamista ja oli mukana 38 valtion ydinryhmässä, joka valmisteli asiaa. Perustaminen hyväksyttiin poliittisella tasolla Lvivissä toukokuussa 2025 kokouksessa, jossa Valtonen edusti Suomea.
Tuomioistuimen hallintoa ja rahoitusta varten maat tekevät Valtosen mukaan laajennetun osittaissopimuksen eli EPA:n. Suomessa kyseisen sopimuksen hyväksyminen vaatii eduskunnan suostumuksen, koska sopimukseen liittymisellä on pitkäaikaisia määrärahavaikutuksia.
”Jotta EPA:n hyväksyminen voidaan viedä eduskuntaan, tarvitaan Euroopan neuvostolta vielä kattava budjettiarvio tuomioistuimen kustannuksista”, Valtonen arvioi.
Sen vuoksi asia Suomessa etenee vasta syksyllä.
Kumpula-Natrin mukaan Suomi oli aloitteellinen alussa, joten siksi hän ihmetteleekin, mistä hitaus johtuu verrattuna esimerkiksi Baltiaan ja pohjoismaihin.
”Olisin halunnut meidän olevan ensimmäisten joukossa houkuttelemassa muita mukaan. En toivo, että Suomen Ukraina-linja alkaa jotenkin vesittymään.”
Euroopan neuvoston yhteyteen perustetaan tuomioistuimen lisäksi kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn.
Myös sen perustamissopimuksen hyväksyminen vaatii Suomessa eduskunnan päätöksen. Tämänkin on tarkoitus tapahtua syysistuntokaudella 2026.
Valtosen vastauksen mukaan korvausmekanismin hinta Suomelle tiedetään jo. Alustavan arvion mukaan Suomen vuosittainen maksuosuus olisi alkuvuosina noin 35 000 euroa ja työn huippuvuosina noin 106 000 euroa.
Linkki artikkeliin: Euroopan maat haluavat Venäjän vastuuseen, Suomi toimii hitaasti, moittii Kumpula-Natri | HS.fi