Kirjoitus on alunperin julkaista Pohjanmaan SDP:n blogissa 17.6.2015
Näin kesän korvilla nappasin itselleni tehtävän, joka määrittelee työtäni paljolti tästä eteenpäin. Minusta tuli demareiden kannanmuodostuksen koordinaattori EU:n digitaalisia sisämarkkinoita rakentavaan pakettiin. Tästä eteenpäin mennään siis energia-, teollisuus- ja työllisyysasioiden lisäksi tukevasti digiagendalla.
Digitaaliagenda on suomalaisittain mielenkiintoinen myös, koska meillä on edelleen kansakuntana osaavan edelläkävijän maine digitaalisessa kehityksessä. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole ongelmaton. Tällä hetkellä se hyödyttää liian helposti pääasiassa meitä, joilla on kyky ja mahdollisuus siitä hyötyä. Me demariryhmässä haluamme digitalisaation jokaisen eurooppalaisen saataville ja ulottuville – digitalisaation tulee hyödyttää meitä kaikkia.
Yhtenä vähemmistössä olevista hyvistä puolista Sipilän hallituksen uudessa hallitusohjelmassa digitalisaatio nostetaan esiin erityisesti koulutuksessa, julkisissa palveluissa ja digitaalisen liiketoiminnan mahdollistamisessa. Digitaalinen osaaminen ja teknologia nähdään kansallisina vahvuuksina, joiden kautta voidaan edistää hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Siinä missä digitaalisten oppimisympäristöjen edistäminen on erinomainen tapa edistää oppimista, lapset on edelleen kasvatettava hahmottamaan maailma digitaalisen maailman ulkopuolella. Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat hilavitkuttimet ovat lopulta vain väline ihmisenä kasvamiseen ja maailmassa globaalisti liikkuvan tietotulvan hahmottamiseen. Kehityksen myötä vanhenevaa teknologiaa keskeisempää onkin siis oppia hahmottamaan maailmaa sen avulla. Koulutukseen kaavaillut megaleikkaukset tuskin edistävät kumpaakaan edellä olevista tavoitteitsa kovin hyvin.
Hallitus pohtii EU-tasolla mahdollisuutta soveltaa alennettua arvonlisäveroa myös digitaalisiin sisältöihin. Hallitusohjelma näkee digitalisaation tapana säästää menoissa julkisella puolella. Aluksi digitalisaatio kuitenkin maksaa, ja pihvi ei säästäminen van asioiden tekeminen paremmin uudella tavalla. Siinä sivussa toiminta varmasti tehostuu ja järkevöityy, mutta jos muutosten veturina on kulukuuri, ei lähtökohta ole oikeanlainen.
Valitettavasti myös suomalainen elinkeinoelämä on asettunut digitalisaatiossa poikkiteloin. EK:n teettämässä katsauksessa Mikael Jungner tarttuu innostavasti digitaalisaation ja uusien digitaalisten konseptien mahdollisuuksiin. Tämä draivi tarttui myös minuun keskustellessamme. Suomessa meidän suomalaisten ja yritysten kannattaakin nyt olla etunenässä mukana kehityksen kärjessä. Meille rajattomat ja halvat mobiilidatapaketit tai internetin tuominen jokaisen saataville on tuttua ja lähes itsestään selvää. Eurooppalaisittain näin ei kuitenkaan ole, vaan me todella kuulumme edelläkävijöihin – pidetään siitä kiinni.
