Saako saameksi asioida netissä? Miten pärjää viittomakielellä verkossa? Onko tutkimusta tarjolla suomeksi vai ainoastaan englanniksi?
Tällaisia kysymyksiä pohdin kirjoittaessani kielten tasa-arvoa koskevaa mietintöä täällä Euroopan parlamentissa. Vastaan teknologiavaliokunnan mielipiteessä demarien kannasta ja tein varsin monta muutosesitystä sinänsä hyvään mutta alkujaan riittämättömään mietintöön. Valiokunta äänesti asiasta tänään ja ehdotuksemme meni kirkkaasti läpi, hurraa!
Koko mietinnön idea on tarkastella, miten kielten tasa-arvo toteutuu digiajassa ja löytää keinoja, joilla pienempien kielten puhujat voisivat käyttää äidinkieltään paremmin nyt ja jatkossa. Mietinnössä käsitellään aihetta laajasti lähtien hyvin konkreettisista asioista päätyen perustavanlaatuisiin periaatekysymyksiin.
Onko saatavilla näppäimistöjä ja fontteja, joista löytyvät kaikki saamen kirjaimet? Miten viittomakielistä tulkkausta tuetaan digitaalisesti? Pitääkö EU:n tai jäsenmaiden varmistaa, että hyviä käännösohjelmia on saatavilla kaikille kielille vai olemmeko kaupallisten ohjelmien markkinalogiikan varassa? Pitääkö tutkimusta ja tieteellistä tietoa olla saatavana verkossa suomeksi vai riittääkö englanti? Miten estää kielten digikuolema eli se, että pienet kielet väistyvät isompien tieltä verkossa – ja pitääkö sitä estää?
Kieliteknologia, käännösohjelmat ja muut kieleen liittyvät apuvälineet yhdistävät ihmisiä ja rakentavat parempaa EU:ta, Eurooppaa ja maailmaa. Niitä pitää käyttää fiksusti ja varmistaa, että kaikki pysyvät mukana.
