Toverit, ystävät, hyvää vappua Euroopan parlamentista
Vapunpäivästä tuli työläisten päivä, koska vuonna 1886 työläiset ympäri Yhdysvaltoja menivät vappuna lakkoon ja osoittivat mieltä kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Tuolloin työvuoron pituus oli helposti 12 tuntia ja työolosuhteet hirvittävät.
Mitä tapahtuu 130 vuotta myöhemmin? Meillä ja maailmalla?
EU:ssa pusketaan työläisille edelleen parempia oloja ja oikeuksia. Kiitos demarien väsymättömän työn sosiaalinen pilari etenee ja tuo – toivottavasti – muassaan työllisyyden nostamisen talouspolitiikan keskiöön, mutta myös reilumpia työehtoja, pidempiä isyyslomia, turvallisempia työolosuhteita, laadukkaampaa koulutusta ja irtisanomisturvaa – kaikkialle Eurooppaan!
Suomessa hallitus esittää nuorten aikuisien työoikeuksien heikentämistä, mitäpä sitä irtisanomista perustelemaan… Hallitus myös halusi pidentää työpäiviä. Koulutusleikkauksista on kuultu paljon, mutta edelleen minulle ei valkene, miksi ne kohdistuvat ammattikoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin niin rajusti! Nykyaikainen työelämä huutaa osaamisen perään!
Työläisiä on kuollut, jotta ihmiset voisivat työskennellä järkevän mittaisia päiviä. Valitettavasti maailmalta saadaan edelleen uutisia, joissa työntekijöiden oikeuksien saaminen on valtavien uhrauksien takana. Vankilat ja vainot ovat työtekijöiden puolustamisen arkea. Historiamme ei tunne ajankohtaa, jolloin työntekijän suojelu olisi edes tärkeä asia kaikille. Työntekijöiden oikeuksien puolustajat ja nakertajat ovat edelleen aktiivisia tässä ajassa. Ei edes digitalisaatio ole sitä muuttanut! Se, että jostain saavutuksesta on kulunut pitkä aika, ei tarkoita, ettei sitä voisi romuttaa eli etteikö työtekijöiden puolustaminenkin vaadi työtä. Mielipiteen muokkaus on pitkäaikaista ja valtavaa. Muistan termin USA:sta, jossa pienpalkka-alojen työnantajat kääntyivätkin JobCreators – työnluojiksi. Tunnistan Suomessa samaa.
Hallitus on päättänyt iskeä nimenomaan työtätekeviin ja työtä etsiviin, olipa kyse sitten työajan pidentämisestä, perhevapaauudistuksesta tai sekavista ja kiusaamiseen tähtäävistä työttömyysturvaleikkureista. Hallitus on näyttänyt, ketkä sen mielestä ansaitsevat paijausta ja ketkä keppiä.
Suomea voi johtaa välittämättä pienituloisuudesta, sillä isolla osalla menee hyvin. Jopa paremmin.
Suomea voi johtaa ilman, että välittää peruskoulun jälkeen joka kymmenennen kundin jäävän ilman jatko-opiskelutaitoja. Siihen voi jopa tarjota amisuudistuksen, joka perustuu itseohjautuvuuteen, koska se suosii jo muutenkin hyviä oppilaita. Kuinka isoksi lapsiköyhyyden, poikien koulumenetyksen ja työn tekijöiden nakertamisen voi antaa kasvaa, on seuraavan kevään vaalien kysymys. Uskon suomalaiseen solidaarisuuteen ja siksi poliittisen valta-asetelman muuttumiseen viimeistään ensi keväänä.
Työläisten asiat eivät rajoitu Suomeen. Demarit ovat EU:ssa hokeneet vuosia toivottavasti tutuksi tullutta mantraa:
Sama palkka – samasta työstä – samalla työpaikalla.
Sama palkka – samasta työstä – samalla työpaikalla.
Hokema on saatu sisään EU lainsäädäntöön niin sanottuun lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin. Sen sorvaaminen on ollut työn ja tuskan takana. Direktiivi määrittelee millaisilla ehdoilla yhdestä EU-maasta voi tulla toiseen EU-maihin töihin.
Tällä hetkellä on nähty ongelmia, kun matalan palkkatason maasta tullaan huonoin ehdoin töihin vauraampaan osaan Eurooppaa, kaikki työntekijät häviävät.
Samalla rakennusmaalla saattaa olla samoissa hommissa monen kastin työntekijöitä – siis samaa duunia eri ehdoilla. Työmaalle ei palkata parasta osaajaa vaan se, jonka kotimaassa on saatu poljettua työntekijöiden oikeudet mahdollisimman alas niin, että heidät on halpaa lähettää Suomeen töihin. Reilumpaa olisi tietysti, että kaikkia saman raksan työntekijöitä koskisivat samat ehdot.
Työläisten asiat eivät tietenkään rajoitu myöskään Eurooppaan. Vaikka me täällä lännessä nautimme – ainakin toistaiseksi – 7-9-tuntisista työpäivistä, työläiset Pakistanissa ja Bangladeshissa raatavat edelleen lähes kellon ympäri ja huonoissa olosuhteissa. Samaan aikaan valitetaan, kuinka työpaikat siirtyvät itään. Vaatimalla parempia oloja kaikille maailman työläisille me teemme oikein ja autamme työläisiä muissa maissa. Sen lisäksi varmistamme, että epäreilu kilpailu, jossa firmat tuottavat isoja voittoja siirtämällä tuotantonsa Aasiaan, vähenee. Tämä suojaa työpaikkoja Suomessa. Suomalaisen duunarin kannattaa siis olla erittäin kiinnostunut siitä, että työolot kautta maailman kohenevat, koska silloin ero Suomen ja Kiinan välillä olekaan niin iso. Kuka voi tähän puuttua? Ainakin EU voi osaltaan vaikuttaa tähän esimerkiksi sisällyttämällä kauppasopimuksiin vaatimuksia työntekijöiden oikeuksista, vaikkapa vaatimalla kauppasopimusten ehdoksi järjestäytymisoikeuden, inhimillisiä olosuhteita ja lapsityön kiellon.
Haluaisin esittää pienen ylistyslaulun EU:n sääntelylle. Tiedän, ei kovin seksikäs aihe, ja norminpurkajat ovat varmaan kimpussa ennen kuin ehdin sanoa ”käyrä kurkku”, joka jos edelleen jossain näkyy, on jo valeuutinen.
Mutta miettikää. Rajojen poistaminen ja madaltaminen ovat tuoneet hyviä asioita! Sisämarkkinat ovat laajemmat ja monipuolisemmat, ilmastoa, ympäristöä, kuluttajia, terveyttä tai työntekijöitä pelastavia säädöksiä vaaditaan koko markkinalta. Me olemme vapauttaneet pääomien liikkuvuuden eli pankit – mutta vasta vuosia myöhemmin kriisin myötä loimme pankkivalvonnan.
Olemme vapauttaneet työvoiman liikkuvuuden, mutta vasta vuosia myöhemmin olemme nyt parantamassa liikkuvien työntekijöiden oikeudenmukaisuutta Eurooppalaisen Työviranomaisen luomisen kautta, tästä neuvottelut vasta käynnistyvät.
Internet on vapaa – ja vasta aloitamme miettimään vapauksien ja vastuun suhdetta. Ensimmäinen konkreettinen palanen tietoturvallisuutta, yleinen tietoturva-asetus tulee voimaan toukokuun lopulla. Tässä uuden ajan ihmisen yksityisyyden suojaa hehkutti Euroopan puolesta mm Yhdysvaltain kongressissa Ranskan presidentti.
Tässäkin asiassa EU haluaa johtaa ihmisoikeuksissa. Emme hyväksy postiljoonin tai viranomaisen auki höyryttämiä kirjekuoria sisällön skannaamiseksi – oli syynä sitten kaupallinen tai poliittinen profilointi ja vaikuttaminen. Mutta vielä emme ole säädelleet samaa suojaa tietoverkoissa tapahtuvaan kommunikointiin. Aika olisi ja EU käy kuumia neuvotteluja E-privacy eli sähköisen viestinnän tietoturva-asetuksesta.
Meidän on vain pakko varmistaa, että nämä rajojen poisto ja vapauksien lisääminen ei palvele vain isoja firmoja ja kapitalistisen järjestelmän mukaisesti pääoman ja varallisuuksien kasautumista yhä harvemmille – ja nyt globaalisen maailmantalouden mittakaavassa.
Minä uskon, että haluamme ja saamme aikaiseksi suojaa, että työvoiman liikkuvuus tarkoittaa vapauksia muuttaa Euroopassa, rakastua ja valita työ tai perustaa yritys haluamaansa paikkaan, eikä vain työnantajan vapautta napata halvin työntekijä pilkkahintaan ja huonoilla ehdoilla.
Minä uskon, että haluamme oikeudenmukaista verotusta niin isoille kuin pienillekin yrityksille, Ei niin, että annamme nettijäteille vapaat kädet toimia EU:ssa, vaikka ne ovat käyttäneet väärin meidän niille antamia vapauksia. Firmat kuten Google tai Facebook eivät maksa juuri lainkaan veroja, vaikka ne myyvät EU-kansalaisten, myös sinun ja minun, tietojamme ja yksityisyyttä kauppatavaranaan.
Ja minä uskon, että yksityisyyttä voidaan suojata ja sitä myöden myös demokratiaa ja oikeusvaltiota. Tietojen suojaamista on mahdoton tehdä yhden valtion tasolla, sillä globaalit ratkaisut toimivat kokonaisuutena eivätkä piittaa kansallisvaltioiden rajoista. Mutta pelottelu, ettemme voi mitään maailmalle ei ole totta – EU on tarpeeksi iso toimija ja yhdessä hakien ratkaisuja, me muokkaamme maailmaa! Me olemme kärjessä, kun puhumme ihmisten oikeusista. Netinkäyttäjän! Työläisen! Lapsen! Ihmisen!
Iloista vappua!
Miapetra
