Tekoälyn yhteiskuntaa ja taloutta mullistavat vaikutukset alkavat hahmottua. Euroopan on rakennettava perusoikeuksia ja yksilönvapauksia kunnioittavaa yhteiskuntaa, joka pärjää teknologian edistämisessä sekä taloudellisessa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Tätä kohti otettiin EU:ssa harppaus eteenpäin, kun lähes kaksi vuotta valmisteltu EU:n tekoälyasetus hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa tänään keskiviikkona 13.3. Asetus luo tarpeellisen kehyksen tekoälyn eettiselle käyttämiselle ja kehittämiselle. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (S&D) toimi Euroopan parlamentin tekoälyä käsitelleet erityisvaliokunnan (AIDA) varapuheenjohtajana sekä ryhmänsä edustajana tekoälyasetuksen neuvotteluissa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.
“Kun aloitimme lainsäädäntötyömme, saimme epäilyä ja kritiikkiä, että koitamme säädellä jotain, mitä ei vielä edes ole. Kun helppokäyttöisiä ilmaisia tekoälytyökaluja alkoi tulla kaikkien käyttöön, alettiin kysellä säätelyn perään ja epäileväisemmät ajattelivat meidän olevan myöhässä. Nyt on hyvä aika, emme toimi liian myöhään emmekä liian aikaisin. Vaikka kehitys menee hurjaa vauhtia, olemme vasta tekoälykehityksen alkuvaiheessa. On hyvä, että yhteiskunta asettaa säännöt eivätkä yksittäiset yritykset, joiden intressi on oman taloudellisen edun maksimointi. Haluamme useita toimijoita kehitykseen mukaan”, kuvailee Kumpula-Natri.
Asetus sisältää tekoälyn kehittämiselle erilaisia velvoitteita riippuen tekoälysovelluksen riskeistä. Korkeimman riskin tekoälysovellukset kielletään kokonaan. Esimerkiksi tekoälyä ei saada käyttää kansalaisten pisteytykseen poliittisen ja uskonnollisten näkemysten, seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen taustan perusteella. Samoin kielletään ohjelmat, joilla vaikutetaan ihmisen käytökseen tai vapaaseen tahtoon. EU ei hyväksy yleistä kasvojentunnistusjärjestelmää Kiinan malliin.
“Nämä ovat tärkeitä pykäliä, joilla turvataan kansalaisvapauksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa”, Miapetra Kumpula-Natri toteaa.
Euroopan parlamentti näki tärkeäksi, että ChatGPT:n kaltaiset yleiskäyttöiset järjestelmät kuuluvat sääntelyn piiriin. Sopu löytyi niin, että pienemmille järjestelmille tulee vain avoimuusvaatimuksia, mutta suurimmille, mahdollisesti systeemistä riskiä aiheuttaville yleiskäyttöisille järjestelmille, asetetaan laajempia velvoitteita.
Kumpula-Natri korostaa, että Suomen pitää olla valmistautua sääntelyyn, jonka todellinen vaikutus testataan toimeenpanossa. Asetuksen velvoitteiden täyttäminen edellyttää osaamista ja tiedotusta sekä tukea erityisesti pk-yrityksille. Kaikille ei varmasti ole selvää esimerkiksi mistä voi kysellä apua, jos kehittää järjestelmiä, jotka ovat riskirajoilla, mutta sallittuja. Oikeat viranomaistahot ja EU-tasolle perustettava AI toimisto tulevat tukemaan toimeenpanoa yhdessä komission kanssa.
“Sääntöjen valmistumisen jälkeen tarvitsemme kilpailukykyisiä eurooppalaisia ohjelmia! Tekoäly mahdollistaa yhteiskuntaa eteenpäin vievien innovaatioiden kehittämisen ja eettinen tekoäly on myös kilpailukykyetu. Eurooppalaisten tekoälyekosysteemien vahvistaminen pitäisikin olla EU:n strateginen prioriteetti”, Kumpula-Natri toteaa. Hyvä esimerkki hyvälaatuisesta eurooppalaisesta kielimallista on Kajaanissa sijaitseva eurooppalainen supertietokone Lumi ja sen laskentakyky hyödyntävä avoin yleinen kielimalli Poro. Komissio ilmoitti myös tukevansa eurooppalaisia tekoälytehtaita – kokonaisuuksia, jotka kokoavat pk-yrityksiä, startupeja ja tutkijoita tukemaan yrityksiä pääsemään alkuun ja hyödyntämään luotua laskentakykyä ja osaamista.
”Suomi voi pysyä kehityksen kärjessä ja mukaan täytyy saada uusia toimijoita!” Kumpula-Natri päättää.
