Lokakuussa europarlamentissa on työllistänyt yksi asia ylitse muiden: komission komissaarien valinta.
Kuten odottaa saattoi, parlamentti ei tyytynyt kumileimasimen osaan komissaarien valinnassa. Lokakuun alkupuolella mepit tenttasivatkin komissaariehdokkaita valiokunnissaan huolella ja lopulta kaiken kaikkiaan kolme ehdokasta (Unkarista [EPP], Romaniasta [S&D] ja Ranskasta [RE]) ei läpäissyt parlamentin seulaa.
Europarlamentti selvittää kunkin ehdokkaan soveltuvuuden tehtäväänsä valiokuntakohtaisilla kuulemisilla ja äänestää lopulta koko komission hyväksymisestä. Tilanne oli aikaisempiin vuosiin verrattuna uusi, kun tällä kertaa parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta tarkisti kandidaattien taloudelliset taustat jo ennen kuulemisia, ja Unkarin sekä Romanian ehdokkaiden eteneminen tyssäsi jo tässä vaiheessa.
Itse pääsin mielenkiintoiseen ja vastuulliseen asemaan muutamissa kuulemisessa, sillä toimin teollisuus- ja digivaliokunnan ITREn virkaatekevänä koordinaattorina sosialidemokraattien ryhmässäni, kun varsinainen koordinaattorimme on itse Romanian ehdottama komissaariehdokas, joskaan ei Van der Leyenin ehdokkaaksi hyväksymä (saas nähdä miten käy). Vastasin siis ryhmäni puolesta neuvotteluista muiden ryhmien kanssa.
Valiokuntamme kuuli tutkimus- ja nuorisokomissaariksi Bulgarian Gabrielin, energiakomissaariksi Viron Simsonin ja supersalkkuja digitalisaation, teollisuus-ja sisämarkkinoiden ja uuden avaruus-ja puolustussalkun hoitajaksi Ranskan Goulardin. Viimeksimainittu kaatui kuulemisissa, lopulta oikeastaan kahteen pääsyyhyn: 1) hänen portfolionsa oli todella laaja (sisämarkkinat, teollisuus-, digi-, puolustus- ja avaruusasiat) ja meppejä huolettikin, miten yksi ihminen voi selvitä noin monesta vastuusta. 2) Goulard tuli parlamenttiin ”haavat auki”, kun hänen talous- ja sidonnaisuuksista oli tutkinta kesken sekä OLAF petostorjuntavirastossa koskien entisen avustajan irtisanomisajan palkkauksia sekä työtehtävien sisältöä että Ranskassa päättämätön tutkinta liittyen hänen konsulttitehtäviinsä ja sidonnaisuudepäselvyyksiin juuri puolustusministeriksi sopivuuteen. Ministeriksi hän ei Ranskassa jäänyt, kuinka olisi voinut Euroopan puolustuskomissaariksi tulla, oli mahdoton yhtälö.
Monet kokivat vahvasti, ettei vastaavia epäselvyyksiä olisi voinut olla Itä-Euroopasta tulevalla kandidaatilla ja parlamentin on kohdeltava samoin isojen ja pienten maiden, vanhojen ja uusien maiden ehdokkaita. Viimeistään Ranskan ehdokkaan kaatuminen tiesi lykkäystä aikatauluihin – Romanian ja Unkarin ehdokkaat olisi saatettu saada vaihdettua ajoissa ja parlamentti olisi päässyt äänestämään komission kokoonpanosta jo nyt päättyneellä lokakuun täysistuntoviikolla Strasbourgissa.
Vaan toisin kävi ja pallo on nyt jälleen komission puheenjohtajaksi valitulla Ursula von der Leyenillä. Kun kyseisistä maista on hänellekin sopivat ehdokkaat löytyneet, parlamentin on vielä kuultava sekä hyväksyttävä heidät. Saas nähdä kuinka käy. Palapelin haastavuutta lisää se, että naisten määrä uhkaa laskea alkuperäisestä. Etenkin nyt kun Ranskasta esitettiin miestä, Thierry Breton, entistä valtiovarainministeriä 15 vuoden takaa, ja jo aiemmin Unkari ja Romania ovat miestä uusiksi nimiksi tarjonneet.
Poliittinen taustakin tulee olemaan väännössä esillä: Unkarissa hallitsee itsevaltainen Orban ja Fidez, mutta Van der Leyenin EPP ryhmään kuuluvat. Romaniassa ehdokkaat ovat demaripääministerin esittämät, mutta siellä hallitus sai epäluottamuslauseen. Meistä demareista näytti, että sitä jopa odotettiin eikä otettu uutta esitystä komissaariksi vastaan.
Uusia vaalejakaan Romaniassa ei voi nopeasti järjetää, kun on presidentinvaalit marraskuun alussa ja heidän laki vaatii kuukausia vaalien välille. Sitäpaitsi nyt demareille olisi ollut 10 komissaaria ja parlamentin suurimmalle oikeistoryhmä EPP:llä ja Van der Leyenin puolueella 9. Saattaapa sekin näkyä nimityksissä. Tasa-arvon kannalta pitäisi pyytää naisnimiä, ja kaikilta.
Alunperin vain Romania ja Portugal nimesivät julki mies- ja naisehdokkaan. Romanian demarit ovat aika tiukkoina, että heidän naisnimi kaatui, heillä on jo kesällä nimetty ehdokas, joka ei ole kuitenkaan vielä edennyt. He ovat valmiita vaihtamaan naisnimeen, jos muiltakin edes pyydettäisiin… Demareiden asema toki heikkeni Romaniassa kun aikaa kuluu ja hallitus sai epäluottamuslauseen.
Itse olisi toivonut, että komissio olisi päässyt jo aloittamaan tehtävänsä marraskuun alussa – onkin toivottavaa että komissio saataisiin hyväksyttyä parlamentissa jo seuraavalla marraskuun täysistuntoviikolla, jolloin se pääsisi aloittamaan 1.12. Näin EU pääsisi täyteen tehoonsa, uuden budjettikauden valmisteluun ja hakemaan ratkaisuja haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.
