fbpx

Kumpula-Natri: Parlamentin kannanmuodostus rekka-autojen ja kaupunkibussien päästöihin etenee

Teollisuusvaliokunta sai tänään valmiiksi kannan asetukseen, joka asettaa uudet raja-arvot uusien raskaiden ajoneuvojen, kuten rekkojen, bussien ja perävaunujen, hiilidioksidipäästöille. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (S&D) toimi kyseisen lausunnon raportöörinä.

”Iloitsen enemmistön tuen saaneesta kannasta, jonka työstämisen aloitimme viime keväänä.”, kommentoi Kumpula-Natri.

”Neuvottelut eivät olleet helpot. Kannat parlamentissa jakautuvat ja voi olla, että ympäristövaliokunnan kantaa vielä tarkennetaan salissa. Niin erilaisia kantoja parlamentissa kuin jäsenmaidenkin kesken tällä hetkellä esiintyy”, Kumpula-Natri jatkaa.

Nykyisellään kuorma-autojen, kaupunkibussien ja kaukoliikenteen bussien osuus EU:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on noin 6 % ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä yli 25 %. Uusilla tiukemmilla päästönormeilla varmistettaisiin asteittainen siirtyminen kohti päästöttömämpää liikennettä.

Ehdotetut ilmastotavoitteet velvoittaisivat ajoneuvovalmistajia, jotka saattavat EU:n markkinoille raskasta kalustoa. Kumpula-Natrin vastuulla valmisteltu esitys asettui komission kanssa samoille linjoille uusien raskaiden ajoneuvojen päästöjen raja-arvojen kiristämisessä. Tämä tarkoittaisi, että EU:ssa vuodesta 2030 lähtien uusien raskaiden ajoneuvojen päästöt vähenisivät 45 prosenttia, vuodesta 2035 lähtien 65 prosenttia ja vuodesta 2040 lähtien 90 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

”Markkinoille on annettava selkeä signaali, että Euroopan unioni on siirtymässä asteittain päästöttömään liikenteeseen, mutta samalla on annettava joustoa siirtymävaiheeseen. Tämä hyödyttää sekä valmistajia että ostajia, mutta eniten juuri tavallisia kansalaisia hiilidioksidipäästöjen vähentyessä”, Kumpula-Natri toteaa.

”Meidän on oltava kunnianhimoisia myös teollisuuspolitiikan näkökulmasta. Esimerkiksi Kalifornian on uusi laki, joka kieltää dieselkäyttöisten rekkojen myynnin vuodesta 2036 alkaen. Kiinalaiset yritykset ovat puolestaan saavuttaneet jo merkittävän markkina-aseman sähköbusseissa. EU:n on annettava eurooppalaisille valmistajille selkeä signaali päästöttömästä kalustosta. Näin varmistamme, että rekoille ja busseille ei käy samalla tavalla kuin henkilöautoille, että kilpailukykyisempiä tulee esim. Kiinasta.”, Kumpula-Natri jatkaa.

Teollisuusvaliokunnan lausunto huomioi myös Suomen ja Ruotsin kaltaisten pitkien välimatkojen maiden erityispiirteet. Näin valmistajien olisi jatkossakin mahdollista hakea poikkeusta kaikkein painavampien, yli 70 tonnin, jättirekkojen osalta. Yli 60 tonnin rekkoja esitetään kuuluvaksi ilmastotavoitteiden piiriin, mutta pienin helpotuksin ottaen huomioon niiden energiatehokkuuden suhteessa pienempiin rekkoihin.

Mukaan esitykseen on otettu myös hiilikorjauskerroin, joka tarkoittaa, että uusien ajoneuvojen CO2-päästöarvoja pienennettäisiin kertoimella, joka ilmaisee kuinka suuri osa autoihin tankatusta polttoaineesta on uusiutuvaa. Näin saamme esityksessä päästövähenemiin mukaan myös biopolttoaineet. Samalla hiilikorjauskertoimen käyttöä rajoitetaan niin, että vuosien 2030, 2035 ja 2040 CO2-päästöjen vähennystavoitteista enintään 10 prosenttiyksikköä voidaan saavuttaa kertoimen avulla.

Lisäksi uusille kaupunkibusseille esitetään omaa tavoitetta, jossa vuodesta 2035 eteenpäin suurin osa kaikista kaupunkibusseista olisi päästöttömiä. Esitys poikkeaa komission alkuperäisestä tavoitteesta, jossa 100 prosenttiin pyrittiin jo hieman aikaisemmin, vuonna 2030. Valiokunnan kanta neuvoteltiin myöhemmäksi, mutta kuitenkin niin, että vuonna 2030 jo 90 prosenttia uusista busseista olisi päästöttömiä. Muutoksella halutaan antaa joustoa erityisesti pienemmille paikkakunnille siirtymän osalta ja maantieteellisesti bussien osalta olisi myös mahdollista hakea poikkeuksia.

”Mukaan sääntelyn piiriin ehdotamme lisäksi jäteautoja ja pieniä, alle 5 tonnin, kuorma-autoja, jotka operoivat eniten asutusalueilla. Tarkoituksena on myös näiden ajoneuvojen osalta vähentää ylimääräistä melua ja asuinalueiden ilmanlaatua.”, Kumpula-Natri jatkaa.

Lausunnon odotetaan vaikuttamaan päävaliokunnan (ENVI) lopulliseen mietintöön ja tarvittaessa sen kantoja voidaan käyttää tuomaan ehdotuksia saliäänestykseen, jossa parlamentin lopullinen neuvottelukanta linjataan.

Lisätietoa:

Miapetra Kumpula-Natri

Europarlamentaarikko (S&D)

+358 50 511 3004

miapetra.kumpula-natri@europarl.europa.eu