Linjoista ja linjattomuudesta

Timo Soini väittää perussuomalaisten EU-linjaa johdonmukaiseksi. Totta. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet kaikkea kertomatta omia vaihtoehtojaan. He toteavat edellisessä EU-vaaliohjelmassaan olevansa EU-vastainen puolue, mutta eivät kuitenkaan ilmeisesti halua EU:sta eroon. Eurostakaan he eivät pidä, mutta kuten puolueen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo viime viikolla totesi, ”eurosta ero ei ole edes tarpeellista”.

Kun perussuomalaisten päämäärä näyttää olevan heille itselleenkin epäselvä, ei ole yllätyksellistä, että puolueen tuleva euroryhmäkin on vielä hakusessa. Olisi mukava kuulla, missä ryhmässä perussuomalaiset aikovat syksyllä vaikuttaa. Luulisi ryhmän linjausten vaikuttavan myös perussuomalaisten linjaan, vai aikovatko he vaikuttaa yksinään ilman minkään ryhmän jäsenyyttä? Siinä onkin tekemistä. Jos perussuomalaiset uusivat paikkansa, heillä on yksi edustaja 751 mepin joukossa.

Soini yrittää asetella kevään eurovaalit kahden kaupaksi perussuomalaisten ja kokoomuksen välille.  Asetelman rakentamisyritys on kuitenkin pelkkä vaalitaktinen oljenkorsi. Näissä vaaleissa on enemmän kyse perinteisestä oikeisto/vasemmisto –jaosta kuin siitä, kannattaako vai vastustaako EU:ta. Olennaista on se, onko markkinoiden vai työväestön puolella. Ja perussuomalaisten kanta on nähty: he eivät hyväksy ay-liikkeen ja työntekijöiden aseman parantamista, olivathan he mm. vuosilomalain parantamista vastaan.

Kokoomus kuuluu EPP:n euroryhmään, josta Iso-Britannian pääministeri veti taannoin oman konservatiivipuolueensa pois. Soini taas yrittää kovasti päästä lähempään tuttavuuteen brittikonservatiivien kanssa. Huvittavaa onkin, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat olleet tämän saman ryhmän kanssa tekemisissä.

Pitkään on pohdittu, pysyykö meidän kotoinen impivaaralaisuudesta ponnistava keskustamme Euroopan federalistisimmassa poliittisessa ryhmässä, liberaaleissa. Nyt näyttää pysyvän, kun toisena kärkiehdokkaana on Olli Rehn. Liberaalien Eurooppa-linjasta ei liene epäselvyyttä, mutta miten mahtaa keskustan euroehdokas Väyrynen sopia siihen linjaan? Väyrynen taitaa kallistua enemmän impivaaraan kuin federalismiin eikä mutinoitta ole sopeutuneet kaikki nykyisetkään keskustan mepit.

Ei ihme, jos äänestäjiä ei kiinnosta eurovaalit. Eiväthän he voi tietää monien puolueiden kohdalla, mille linjalle he oikeastaan äänensä antavat. Olisihan se ensiarvoisen tärkeää, että voisi hyvällä omallatunnolla sanoa euroryhmänsä ja päämäärät ennen vaaleja. Ajatelkaapa, jos eduskuntavaalien alla suhmuroitaisiin, että mihinkähän ryhmään sitä eduskunnassa kukin menisikään. 

S&D-ryhmän linjaa ei tarvitse arpoa. Nyt on aika rakentaa Eurooppaa, jossa panostetaan kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Julkaistu Demokraatissa 24.1.2014.

Tagit

Tutustu lisää

Uutiskirje

Pysy ajantasalla viimeisimmistä kuulumisista suoraan EU- kentältä!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.