Isänmaakin kaupan? Vapaakaupan ilot, välimiesoikeuden surut

Otin vappuna kantaa EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen vapaakauppasopimukseen. Sopimus on suuri mahdollisuus. En kuitenkaan purematta niele ideaa, että puolet maailmankaupasta käsittävällä alueella lähdettäisiin ratkaisemaan investointien kannattavuuden menettämistä koskevia mahdollisia riitoja yksityiseen välimiesmenettelyyn. Tämä herätti kansanedustajakollega Kimmo Sasin (kok.) arvostelemaan minua elinkeinoelämän edellytysten hidastajaksi (Nykypäivä 2.5.2014).

Kumpula-Natri: EU-USA-neuvottelut poikki

Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Miapetra Kumpula-Natri (sd) vaatii, että EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppa- ja investointisopimuksissa on löydettävä kiisteltyä välimiesmenettelyä parempi riidanratkaisutapa. Sama koskee EU-Kanada-neuvotteluja. Muutoin neuvottelut on keskeytettävä.

Suomella on EU:ssa paljon voitettavaa

Kahden lapsen äitinä arki kuuluu suhatessa eduskunnan, lasten päiväkodin, koulun ja harrastuksien sekä puhetilaisuuksien välillä. Tänä keväänä kalenteri täyttyy myös eurovaaleista. Miksi haluan Euroopan parlamentin jäseneksi ja vaihtaa bussi/autotyömatkan eduskuntaan Brysselin-koneeseen?

Nukkuvaa ei EU:kaan auta

  EU:sta puhutaan monesti kovin mustavalkoisesti. Kuten monessa muussakin asiassa, tämä on asioiden yksinkertaistamista ja kuulijan väheksymistä.

EU ei ole mustavalkoinen

Yllätyin lukiessani Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulta Petri Sajarin kolumnin ”Suomettumisesta tuli eurottumista” 15.4. Odotan lehdistön tarjoavan yhteiskunnallisiin asioihin päivänpolitiikkaa laajempaa tilannekartoitusta. Sajarin kolumnin asetelma sen sijaan heijasteli mennyttä maailmaa, jossa kaikki Suomeen vaikuttava nähdään yhä mustavalkoisessa, kylmän sodan aikaisessa valossa. Tätä kaksinapaista maailmaa ei enää ole – talouden globalisaatio on tehnyt siitä selvän. Jos jotain vastakkainasettelua haluaa hakea, se olisi suuret rahoituslaitokset vastaan kansallisvaltiot.

Vaaleihin kuusi viikkoa!

Vaaleihin on enää kuusi viikkoa! Voit osallistua kampanjaan monin eri tavoin:

Parlamentin ja komission värillä on väliä

Hassuinta eurovaalipaneeleissa on ollut se, miten oikeisto ja keskusta haluavat hälventää ryhmien poliittisia eroja. Alden eli Suomen keskustan Jäätteenmäki oikein riemastui kerran todistamaan, että yli 70 % äänestyksissä oikeiston EPP ja demareiden S&D ovat äänestäneet samalla lailla. Näin varmaan on, mutta se taas johtuu siitä, että näiden suurten ryhmien yhteisratkaisu on parlamentin enemmistö ja neuvottelut niiden välillä johtavat lopputulokseen. Direktiivit ja asetukset eivät ilman enemmistöä synny.

Suomalaista ja ihmisten edunvalvontaa

Jos ovat keväät tuntuneet vauhdikkailta aikaisemminkin, tänä keväänä on saanut todella pitää hatustaan kiinni. Ja ollaan vasta huhtikuun alussa! Tästä se tahti vaan kiihtyy kesää kohti. Eurovaaleihin on enää seitsemän viikkoa ja ne täyttävät suuren osan ajatuksista ja illoista. Ei vain eurovaaliehdokkaana vaan myös EU:ssa valmistellaan tulevan vallanvaihdon alla asioita, joihin Suomen pitäisi asemoida itsensä. Olen onnellinen, että kotona saan kainaloon lapset muistuttamaan iltaisin, mikä on kaikkien tärkeintä. Olla äiti, olin sitten kummassa parlamentissa tahansa. Toisaalta niissä molemmissa vaikutetaan heidän tulevaisuuteensa!

EU linjaa lähiaikana energiapolitiikan

Nyky-yhteiskunta on rakennettu toimivan energiainfrastruktuurin pohjalle. Tärkeän roolinsa vuoksi energia-ala on ymmärrettävästi suuren yhteiskunnallisen mielenkiinnon kohteena. Ennenmuinoin energiapolitiikan hahmottaminen oli helppoa, kun mahtikäskyillä pystytettiin niin monta voimalaa kuin haluttiin. Nykyisin päätöksentekoon vaikuttavat lukuisten kansallisella tasolla tapahtuvien pohdintojen lisäksi myös EU-tasoiset ja kansainväliset vaikutukset. Kansainväliset ilmastoneuvottelut on tästä hyvä esimerkki.

Työntekijän asemasta pidettävä huolta vapaakauppaneuvotteluissakin

Suomi ja EU pohtivat kuumeisesti, kuinka luoda uutta kasvua ja synnyttää uusia työpaikkoja. Rakennemuutosten lisäksi kiperä taloustaantuma pitää EU-maita otteessaan. Seuraavan komission ja Euroopan parlamentin kaudella kasvun kannustamisen on oltava ykköstavoite. Alan olla kyllästynyt kapeaan katsantokulmaan, jossa sinänsä tärkeän talouskurin rinnalla ei puhuta riittävästi työtä luovasta kasvusta!