Vaikka suomessa on jo vaalivaihde vihdoin päällä, itselläni perusmeppiarki jatkuu vielä pääsiäiseen saakka. #meppikiertää tapahtumat ovat jatkuneet ja olen tavannut ihmisiä useissa tilaisuuksissa.
Valitettavasti Euroopassa kaikilla ei tällä hetkellä ole sama suunta. Yhteistä eri suuntaan vetäville voimille on, että niiden maailmankuva on yksinkertaistettu, mustavalkoinen ja vaihtoehdoton. Ne eivät välitä sen enempää faktoista kuin empatiastakaan. Tarvitsemme vastapainoksi toivoa ja rohkeutta käydä ratkaisemaan aikamme murroshaasteita. Nyt on demarien aika näyttää, miten Suomea seuraavat vuodet rakennetaan!
Kellojen siirto loppuu (vasta) vuonna 2021!
Olen ollut yllättynyt, miten kellojen siirtelystä luopuminen on saanut vastustusta joissain EU-maissa. Useimmissa aihe ei ole ennen komission esitystä juurikaan ollut esillä. Meillä Suomessahan kaikki tietävät aiheesta ja selkeä enemmistö on siirtelyn jatkamista vastaan. Äänestimme kellojen siirrosta viime viikon tiistaina ja parlamentin kannan mukaan viimeinen viisareiden kääntely olisi lokakuussa 2021. Mielestäni olisi pitänyt edetä nopeammalla vauhdilla, mutta pallo siirtyy nyt neuvostolle – joko tästä päästään vihdoin eroon? Haluamme, että koordinaatio maiden kesken säilyy katkeamattomana ja edetään ripeästi päätöksiin, jotta kaikki sektorit voivat varautua uuteen moderniin aikaan – samaan ympäri vuoden.
Muoviroskista eroon, autoihin päästörajoitukset, pitkään valmisteltu tekijänoikeusdirektiivi viittä vaille valmis
EU edustaa viidennestä maailman bruttokansantuotteesta. Näin suuri markkina kiinnostaa mitä tahansa yritystä. Juuri siksi EU:ssa tehdyt päätökset koskettavatkin monen kansainvälisen yrityksen liiketoimintaa. Ympäristöasioissa ja ilmastonsuojelussa näytämme esimerkkiä maailmalle.
Valtaosa merten roskasta, EU-komission mukaan 80%, on muovia. Hyväksyimme äänestyksessä lain, joka kieltää tietyt kertakäyttöiset muovituotteet. Kieltolistalla on mm. muoviset ruokailuvälineet, muovipillit, muovista tehdyt pumpulipuikot ja ilmapallonpidikkeet. Lainvalmistelun aikana monet kansainväliset ruokaketjut ovat jo tehneet päätöksiä luopua muovituotteista, esimerkiksi Starbucks lopettaa muovipillien käytön jo vuotta ennen lain voimaanastumista ja McDonald’s siirtyy Huhtamäen tekemiin paperipilleihin.
Uusille autoille päästövähennystavoitteet
Mepit ja ministerineuvosto saivat aikaan kunnianhimoisemman päästörajoituksen autoille kuin komissio aluksi ehdotti. Vuoteen 2020 asti uusien henkilöautojen keskimääräinen päästö saa olla 95g CO2/km – siis laskettuna kaikkien myytävien uusien autojen keskiarvona. Vuodesta 2025 alkaen tämä raja laskee 15% eli 81g CO2/km ja vuodesta 2030 peräti 37,5% eli 59g CO2/km. Komissio esitti alunperin vain 30% vähennystä vuonna 2030.
Tämän lisäksi uusista henkilöautoista tulisi olla vähä- tai nollapäästöisiä 15% vuodesta 2025 eteenpäin ja 35% vuodesta 2030 eteenpäin. Vähä- tai nollapäästöisellä autolla tarkoitetaan autoa, jonka päästöt ovat korkeintaan 50g CO2/km.
Myös pakettiautoille sovittiin uudet päästörajat: 147g CO2/km vuoteen 2020, sen jälkeen 123g CO2/km ja vuodesta 2030 eteenpäin 101g CO2/km. Vähä- tai nollapäästöisten pakettiautojen osuus tulisi olla vuonna 2025 15% ja vuonna 2030 30% uusista myytävistä pakettiautoista.
Uudet säännöt tukevat merkittävällä tavalla liikenteen päästöjen vähentämistä, sillä ne nopeuttavat autokannan uusiutumista ja pakottavat autovalmistajat tuomaan markkinoille vähäpäästöisiä autoja. Näin Suomessakin liikenteen päästövähennysten tekeminen on kustannustehokkaampaa ja helpompaa.
Tekijäoikeusäänestys
Lähtötilanne tekijänoikeusdirektiivin uudistukseen oli selkeä: Tekijöiden ja esiintyjien oikeuksia digitaalisessa taloudessa pitää vahvistaa. Isot digitaaliset alustat, kuten YouYube ja Facebook ovat hyötyneet kohtuuttomasti tekijänoikeuksista. Tämä lisäksi tekijänoikeusloukkauksia on ollut vaikea valvoa.
Direktiivissä on eniten ollut puhetta ns. filtteröinnistä (Artikla 13), joka jakoi ryhmäämme myös äänestyksissä. Nyt tässä viimeisessä äänestyksessä enemmistö katsoi, että teknologian kehittyessä tekijänoikeuksia on nykyistä helpompi valvoa ja että vastuu tekijänoikeusrikkomuksien estämisestä tulee olla alustapalveluilla. Direktiiviin on lisätty maininta, että artikla 13 ei saa johtaa yleiseen valvontaan tai filtteröintiin.
Direktiivissä on paljon hyvää kuten esimerkiksi suomalaisen lainauskorvausjärjestelmän säilyminen ja kirjailijoiden tukeminen. Kyseessä on kuitenkin kompromissi ja siihen jää varmasti myös kehitettävää – kansallisessa soveltamisessa on oltava tarkkana.
Brexit
Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa valtionpäämiehet päätyivät myöntämään brexitille lisäaikaa 22. toukokuuta 2019 asti, jos Britannian parlamentti hyväksyy erosopimuksen. Mutta jo kolmannen kerran äänestettyään perjantaina 29.3. sanoi brittiparlamentin alahuone taas kerran ei Mayn neuvottelemalle erosopimukselle.
Seuraava määräaika on 12.4.2019. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 10.4. brittien tulee ilmoittaa muulle EU:lle, miten se aikoo edetä seuraavaksi. Mikäli britit eivät päädy pyytämään reilusti lisäaikaa (tarkoittaen, että he osallistuvat myös toukokuun lopun eurovaaleihin), on vuorossa äkkiero ilman sopimusta. Tällä viikolla May yrittää jääräpäisesti vielä äänestyttää sopimuksestaan neljännen kerran, parlamentissa on ollut muitakin äänestyksiä erosopimukseen liittyen.
Brexit on malliesimerkki siitä, miten maineen rakentamiseen voi käyttää vuosisatoja ja sen voi menettää hetkessä. Pragmaattisina ja johdonmukaisina tunnetut britit ovat ihan itse ajaneet itsensä umpikujaan ja poliittiseen kriisiin ilman järkevää näkymää tulevaisuudesta. Itse toivon edelleen, että tämä järjettömyys lopetetaan, britit päätyvät jäämään Euroopan unionin jäseniksi ja voimme yhdessä, viisaampina, jatkaa meidän vuosisadan rakentamista.
Ensimmäinen eurovaalipaneeli Brysselissä
Sali oli täynnä väkeä, kun Ylen Petri Raivio tenttasi meitä ehdokkaita 19.3. Brysselissä. Mukana kollegat Heidi Hautala, Mirja Vehkaperä, Nils Torvalds ja Sirpa Pietikäinen.
Olen työskennellyt kuluvan meppikauden Euroopan parlamentin teollisuus-, digi-, tutkimus- ja energiavaluikunnassa. Tänään oli valiokunnan viimeinen kokous, yhteenvetona voin sanoa: olen kauteen erittäin tyytyväinen! 🇪🇺🇫🇮💪🏼 Muutama nosto:
Olemme onnistuneet
- Halventamaan netin ja puhelujen hintoja roimasti ulkomailla (roaming-maksujen poistaminen, olin itse parlamentin pääesittelijä lakipaketissa).
- Veimme muutenkin EU:n digitaalisia sisämarkkinoita vauhdilla eteenpäin.
- Käynnistimme Euroopan energiaunionin (edistää mm. ilmastoystävällistä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Itse työskentelin etenkin energiatehokkuusdirektiivin parissa, pian saamme Suomeenkin sähköautojen latausinfraa!)
- Uudistimme EU:n sähköksen viestinnän säädöksiä (5G-verkkojen laajamittainen käyttöönotto, vahvempi kuluttajansuoja)
- Jatkoimme ja vahvistimme EU:n yhteisiä tutkimus- ja rahoitusohjelmia, kuten Horisontti-ohjelmaa.
Valiokuntakausi vielä lukuina:
- 72 kokousta
- 64 lakipakettia, joista 37 hyväksytty lopullisesti EU:saa
- yli 120 trilogikokousta jäsenmaiden, neuvoston ja parlamentin kesken
- 24 valiokunnan tekemää ja parlamentin salissa äänestetämää raporttia
- 19 EU-säädöstä
- 6 suullista kysymystä
Tästä on digimepin hyvä jatkaa!
Ps. Valiokunnasta on lähtenyt kesken kauden 2 jäsentä pääministeriksi (3 jos Viron Kaja Kallas lasketaan) ja 8 jäsentä ministereiksi. Kuvassa on kanssani ranskalainen Edouardo Martin. Tämä entinen metalliliiton pomo ei hae enää uudelle kaudelle, mutta ilmastonmuutos ja teollisuus kiinnostavat yhä 😉! #eurooppa #euroopanparlamentti #eu #meppi
