Julkaistu Megassa 16.7.2012.
Kesä on kauneimmillaan, sateisenakin. Saan nauttia siitä paitsi mökilläni Mustasaaren Petsmossa, myös käymällä muutamissa kesätapahtumissa eri puolilla Pohjanmaata. Jutellessani ihmisten kanssa turuilla ja toreilla kuntakentän tulevat, ja osin jo meneillään olevat, uudistukset ovat suosittu puheenaihe.
Kesäkuun lopussa julkaistiin hallituksen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitostarvetta arvioidaan palvelu- ja väestöpohjakriteerin, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerin ja talouskriteerin pohjalta. Näitä on hyvä tarkastella huolella kaikissa kunnissa, niin suuria paineita tulevaisuuden haasteet, ikääntyvä ja vähenevä väestö, luovat monille kunnille.
Palvelujen turvaaminen, elinvoimaisuuden vahvistaminen ja demokratian lisääminen -nämä ovat SDP:lle kuntauudistusta ohjaavat periaatteet. Uudistus on tarpeellinen, tai oikeastaan välttämätön. Hyvälaatuisten ja helposti saatavilla olevien julkisten palvelujen ei pitäisi olla vain unelmaa, kuten nykyisellään joissakin kunnissa. Omalla palvelutuotannolla varmistetaan se, että palvelujen hallinnointi ja ohjailu säilyy kuntalaisilla, eli siellä missä kuuluukin. […]
Kuntalähtöisyys tarkoittaa, ettei uudistusta hoideta ylhäältä sanellen vaan paikallistoimijoiden osaamista hyödyntäen. Tämä on ollut SDP:lle tärkeää, sillä puolueemme päätöksenteko on demokraattista, kuulevaa ja päätöksiä ja linjauksia tehdään laajoilla kuulemisillä. Tämä periaate on saatu myös onnistuneesti näkymään hallituksen linjauksissa. Näin rakennetaan kestävälle pohjalle toimivia ja eheitä kuntaliitoksia. Ei yhdessä ministeriön teknisessä työryhmässä tiedetä tarkalleen, mikä toimii Pohjanmaalla parhaiten. Me voimme sitä todella arvioida. Vastaansanojilla tulisi olla vaihtoehtoinen esitys ja perustelut sille. Minulle ei ole esitetty järkeviä perusteita sille, miksei Vaasan naapuruskuntien kanssa suuremoi kaupunki olisi seudun asukkaille parannus. Myös hallituksen esittämissä kuntakriteereissä KAIKKI argumentit puhuvat yhtisen kunnan puolesta.
Kuntaliitoksia pohtiessa on tärkeää nähdä myös oman kunnan ulkopuolelle: elinvoimainen alue hyödyttää kaikkia. Osallistuin tällä viikolla SuomiAreenaan Poriin Folktingetin järjestämään paneeliin keskustelemaan kaksikielisyyden merkityksestä yhteiskunnassamme ja erityisesti kielitaidon merkityksestä yritysten kannalta. Vaasalaiselle tällainen keskustelu on luontevaa. Alueemme elinvoima kumpuaa kielellisestikin rikkaasta kulttuuristamme. Kansainväliset ystäväni ovat vertailleet Suomen kaupunkeja janviihtyvät Vaasassa, jossa englannillakin pärjää ja yliopisto ja suuryritykset vilkastuttavat ja kansainvälistävät kaupungin kulttuuria.
Kuntaliitospohdintojen yhteydessä kielirajat tulevat näkyviin, mutta pitäisikö niiden? Kaksikielisyys toimii nykyisessä Vaasassa, miksi se ei toimisi suuremmassakin kunnassa? Kuppikuntaisuus ei palvele lopulta kenenkään etua.
Lähidemokratian kehittäminen on yksi kuntauudistuksen mahdollisuuksista. Meillä jokaisella tulisi mahdollisuus vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin. Sitä tarkoittaa kunnallinen itsehallinto, kuntalaisia eikä kunnan hetkellisiä johtajia. Vaasan seudulla uutta suurempaa kuntia pienempiä yksiköitä voisi perustaa kylien varaan. Vähän niinkuin kaavoituksessa kuullaan hankkeen vaikutusalueella olevia.
Aluettamme markkinoidaan Vaasan seutuna. Monet päätökset koskevat tavalla tai toisella kaikkia seudun asukkaita, ne eivät ole sidottuja kuntarajoihin. Työssäkäynti- ja harrastusalueet eivät nekään näe rajapyykkejä. Identiteettimme taas voi olla niin paikallinen, ja juuri sen kielinen, kuin sen haluamme olevan.
Omana identiteettinä pidän kesäpetsmolaisuutta, Vaasan keskustan asukkina syntyperäisenä vaasalaisena vahvasti vaasalaisuutta, lomailevana kansanedustajana suomalaisuutta ja EU asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtajana eurooppalaisuutta.
