Onko lähidemokratia sanahelinää vai oikea vaikutusmahdollisuus?

Miapetra lähidemokratiapaneelissa eduskunnan kansalaisinfossa

Setlementtiliiton kansalaistoiminnan kehittämiseen tähtäävän Uusi paikallisuus –hankkeen järjestämässä paneelissa keskusteltiin lähidemokratiasta ja paikallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Keskustelu oli antoisaa ja vuorovaikutteista paikalla olleiden monien kansalaisjärjestöjen kanssa. […]

Eduskunnan kansalaisinfossa käytiin torstaina aktiivista ja monipuolista keskustelua lähidemokratiasta, osallisuudesta ja paikallisuudesta. Suomen Setlementtiliiton kansalaistoiminnan kehittämiseen tähtäävän Uusi Paikallisuus –hankkeen järjestämässä paneelissa debatoivat kansanedustajat Lars Gästgivars (r), Markku Mäntymaa (kok), Pia Viitanen (sd), Oras Tynkkynen (vihr) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd). Paneelia veti Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Paikalla oli useita eri kansalaisjärjestöjä, ja keskustelu panelistien ja yleisön välillä oli vilkasta.

Panelistit toivat esille lähidemokratiakäytäntöjä omilta alueiltaan ja keskustelussa pohdittiin myös edustuksellisen demokratian ja deliberatiivisen demokratian välistä suhdetta. Paljon puhetta riitti myös erilaisten toimintamallien todellisesta vaikutusvallasta.

”Vaasassa on kokeiltu erilaisia kansalaisraateja, ja se on hyvä alku. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön vastikään julkaistu selvitys kuitenkin paljastaa, että useat Suomen alueelliset toimielimet ovat asukkaiden ja kunnan välisiä keskustelufoorumeja, joista vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Osallistumishalukkuus on luonnollisesti huomattavasti korkeampaa jos vaikutusmahdollisuus on todellinen” paneelin eduskuntaan kutsunut Miapetra Kumpula-Natri (sd) toteaa.

”Yksi lähidemokratiamallien ongelma on vallan ja vastuun välisen yhteyden säilyttäminen kuten myös pitkäjänteisyyden takaaminen. Lähidemokratiamalleja pitäisikin edelleen kehittää ja tuleva kuntauudistus tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Kansalaislähtöisyyttä tulee niin ikään edelleen rohkaista, sillä siltä pohjalta ponnistavat käytännöt ovat usein kaikkein pitkäikäisimpiä” Kumpula-Natri lisää.

Kumpula-Natri: On ilo viedä vaasalaista osaamista

”Olen todella iloinen tänään käymästämme keskustelusta. Me poliitikot kuulimme kansalaisjärjestöiltä erilaisista käytäntöjen kipukohdista ja pystyimme puolestamme kertomaan omia näkemyksiämme heille. Tällaista vuorovaikutusta ei ole koskaan liikaa” Kumpula-Natri toteaa.

Uusi paikallisuus -hanke on Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima kansalaistoiminnan kehittämishanke. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama hanke toteutetaan vuosina 2011-2015, ja sen tavoitteena on alueperustaisesti kehittää ja toteuttaa kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja, kunnan ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta sekä paikallisyhteisön sisäistä vuorovaikutusta.

Viiden vuoden aikana hanke juurruttaa uutta paikallisuutta kolmelle pilottipaikkakunnalle ja synnyttää uusia kansalaisvaikuttamisen malleja, joita voidaan alueperäisesti levittää. Hanketta tehdään yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, kuntien, yliopistojen, seurakuntien ja yritysten kanssa.

”Vaasan yliopistossa on pohdittu lähidemokratiakysymyksiä jo pitkään ja vaasalaiset ovat aktiivisesti myös tässä hankkeessa mukana. Vaasan Palosaari on yksi hankkeen pilottikohteista. Olemme nähneet täällä tänään vahvaa vaasalaista osaamista. Sen esille tuominen on aina ilo” Kumpula-Natri toteaa tyytyväisenä.

Tagit

Tutustu lisää