SDP:n kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri vaati Ylen Ykkösaamussa tänään talouskomissaari Olli Rehnilta toimia veroparatiisien kitkemiseksi.
– On vaikea tehdä tiukkaa talouspolitiikkaa kotimaassa jos samalla on yleisesti tiedossa, että valtioiden budjetteihin veroina maksettavaksi kuuluvaa rahaa valuu yrityksistä löysän verosääntelyn maihin, Kumpula-Natri toteaa. Jopa yksityisille kansalaisille tarjotaan avoimesti apua verosuunnitteluun eli suomeksi sanottuna verojen kiertämiseen esimerkiksi bulvaanien kautta. Tämä on iso bisnes maailmalla ja katson, että asiaan tulee puuttua voimakkaasti EU:n ja kansainvälisten sopimusten avulla, Kumpula-Natri vaatii.
Kumpula-Natri toivoo, että maiden talouksista yhä paremmin tietävä ja niitä seuraava EU-komissio sekä IMF:n ja EKP:n troikkana kiinnittäisivät aktiivisemmin huomiota maiden veroparatiisipiirteisiin.
Rehnin tarjosi vastaukseksi kahdenvälisiä sopimuksia sekä joustoa yksimielisyysvaatimukseen veroasioista päätettäessä.
– Rehn pääsi vasta alkuun, kun muistutti mahdollisuuksista kahden maan välisistä verosopimuksista. Yksi vaikeus toki on veropolitiikan yksimielisyys, joka jättää alhaisiin veroihin puuttumisen mahdottomaksi yhdenkin maan vastustaessa, Kumpula-Natri huomauttaa.
EU:n ja kansainvälisten sopimusten avulla tulisi edetä myös talletusten avoimuus- ja tiedonvaihtovaatimuksissa.
– Näen myös transaktioveron mahdollisuutena tehdä rahaliikennettä näkyväksi, kun suuret rahansiirrot tulisivat veron piiriin ja sitä kautta verottajan tietoon. Siitä olisi apua veroparatiisien ja epäterveen verosuunnittelun kitkemisessä. Yhdyn europarlamentaarikko Jaakonsaaren arvioon, että Suomi voisi katsoa uudelleen kantansa EU:n transaktioveron suhteen ja lähteä mukaan kehittämään veroa, Kumpula-Natri toteaa.
Komission on valvottava sääntöjä paremmin, kun se on mukana euroryhmässä. Se nostaisi kansalaisten luottamusta myös talletussuojan osalta.
– Rehn lupasi tänään, että alle 100 000 euron talletuksiin ei tulla koskemaan mahdollisten tulevien tukipäätösten yhteydessä. Kun sellainen direktiivi on olemassa, oli turha viikko takuta direktiivin suojaamien, alle 100000€ talletusten veroehdotuksen kanssa, Kumpula-Natri huomauttaa.
– Suomen kannassa oli ehtona nk. bail in, eli pankkien omavastuu kriisin rahoittamisesta. Sijoittajavastuun tuli toteutua. Suuren valiokunnankin hyväksymässä kannassa Suomen lähtökohta oli alusta asti vain ylisuuriin, yli 100000€, talletuksiin puuttuminen, muistuttaa Kumpula-Natri.
