Kuten suurempien organisaatioiden, myös yksittäisten toimijoiden on syytä välillä pysähtyä ja tutkia omaa toimintaansa. Hallituskausi on aika lailla puolivälissä, joten nyt on hyvä hetki kansanedustajalle vetää hetki henkeä ja tarkastella tekemänsä työn onnistumisia ja myös niitä vähemmän hohdokkaita hetkiä.
Olen tehnyt näiden parin vuoden aikana yhdeksän kirjallista kysymystä ja neljätoista talousarvioaloitetta. Aiheina on ollut mm. majakoiden turvallisuusmääräykset, lainakatto, tuotantoteknologiakeskuksen perustaminen ja lentologistiikka-alueen rakentaminen. Tällaisia valtiopäivätoimia on helppo laskea ja vertailla, mutta nämä numerot kertovat vähän kansanedustajan työn kokonaiskuvasta.
Suurin osa kansanedustajan työstä tehdään valiokunnissa. Niiden kautta kulkee hurja määrä esityksiä ja selvityksiä. Puheenjohtamani suuri valiokunta kokoontui pelkästään vuonna 2012 65 kertaa käsitellen kokouksissa vuoden aikana yhteensä 74 U-kirjelmää, 156 E-kirjettä ja 125 ministerikuulemista. Valiokuntakoneisto on pyörinyt tehokkaasti finanssikriisinkin pyörteissä.
Alueellista edunvalvontaa harjoitetaan kaikkia mahdollisia väyliä pitkin. Oikeaa ihmistä pitää osata vetää hihasta oikealla hetkellä, mutta pohjustusta täytyy tehdä pitkäjänteisesti. Alueen kiinnostuksenkohteita ja etuja tulee pitää esillä.
Tältä parin vuoden ajalta on useita ilonaiheita onnistuneesta alueellisesta lobbauksesta. Alkuviikosta tuli hienoja uutisia: tekemämme tukihakemus hyväksyttiin ja merenkurkun liikenteen jatkohanke sai EU-tukea hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Saatu tuki oli määrätietoisen yhteistyön ja aktiivisen lobbauksen tulosta. Sekä Västerbotten että Österbotten olivat edunvalvontatyössä ahkeria. Tällaiset rahasummat eivät tipahda alueelle ilman kovaa työtä. Siitä pitääkin antaa kiitos hankkeesta vastaaville virkamiehille. Lobbaus on ollut pitkäjänteistä ja viimeinen silaus tehtiin viime viikolla Visbyssä, missä esittelimme asiaa komission virkamiehelle. Seuraavana haasteena on hankkeen seuraavan osan toteuttaminen eli uuden aluksen varmistaminen Vaasa-Uumaja –reitille. Suomen hallitus on ollut tälle suopeampi kuin Ruotsin, mutta työ jatkuu myös ruotsalaisten vakuuttamiseksi.
Innovatiivisista kaupunkiseuduista (INKA) päätettäessä Vaasa nostettiin valtakunnalliseen vastuuseen Kehittyvät energiaratkaisut –hankkeella. Tämä oli hieno osoitus energiaklusterin pitkän tähtäimen työstä. Olen liikkunut alueellisten toimijoiden ja ministeriön välillä linkkinä. Merenkurkun liikenteestä ja INKAsta on kirjaukset hallitusohjelmassa – ja johdin työryhmää joka teki nuo kirjaukset. Vaikuttaminen onkin usein monen vuoden prosessi.
Ruotsinkielisen ammattikorkeakoulutuksen yllä on liikkunut huolestuttavia pilviä. Nyt pilviverho näyttää kuitenkin rakoilevan, työmme tuloksena. Uusi opetusministeri Krista Kiuru (sd) ymmärtää kuntien ylläpitämän Novian tahtoa säilyä itsenäisenä. Olen iloinen, että ministeri otti terveiseni vastaan. Kanta muuttui. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta suhtaudun toiveikkaasti mahdollisuuksiimme. Välillä on tuntunut siltä kuin olisimme Asterix ja Obelix kamppailemassa muuta valtakuntaa vastaan. Kiitos vaasalaisille tsemppauksesta, jatkan työtä tavoitteen saavuttamiseksi.
Helsingissä viikot työskennellessä on vaalipiiristä mukana tehtäviä hoidettavaksi virallisten kokousten ulkopuolella. Kun kutsu käy vaikkapa Tasavallan presidentin ulkopoliittisiin keskusteluihin alustamaan Kultarantaan, olen arvioinut Vaasan kaupunginvaltuuston kokouksen jäävän kakkoseksi, kuten kävi kesäkuussa. Vaikutus voi olla merkittävä kun seudun asioita hoitaa keskustellen ministeriöissä tai vaikkapa Brysselissä, mutta tätä työtä ei tilastoida, valitettavasti, poissaolotilastojen tapaan.
Vaasan asiaa voi viedä kukin eteenpäin, ollaan lobbareita kaikki, kukin omia kanaviamme pitkin!
Julkaistu Vasabladetissa ruotsiksi 12.7.2013.
