Muotiin on tullut sääntelyn purku. Olen totta vie sitä mieltä, että julkisen hallinnon käytäntöjä tulisikin yksinkertaistaa. Yhden yhteydenoton viranomaiseen pitäisi riittää. Odotan Palkka.fi –uudistusta, jotta yhdellä ilmoituksella palkasta hoituisi verot, sosiaalimaksut ja lakisääteiset vakuutukset. Odotan, että remonttiluvissa kunnan viranomaiset oppisivat hankkimaan tiedot toisiltaan. Odotan, että synnytyssairaalasta saisi tiedon neuvolaan ja Kelaan nykyistä helpommin.
Myös Euroopan komissio valmistelee tänä syksynä sääntelyn keventämiseen tähtäävää ohjelmaa. Komissio aikoo uudelleen arvioida sääntelyä esimerkiksi työterveyden ja -turvallisuuden aloilla. Ohjelma on yritys vastata jäsenmaissa ja kansalaisten parissa nousseeseen kritiikkiin EU-sääntelyn järkiperäisyydestä. Iso-Britannia ja Hollanti ovat olleet äänekkäimpiä. Iso-Britannia haluaisi tarkastella uudestaan toimivaltajakoa ja vähentää komission aloiteoikeutta ja EU:n toimivaltaa esimerkiksi työsuojelussa. Tarkoitusperä on paljolti kotimaan politiikkaa. Hollanti on keskittynyt pohtimaan EU-lainsäädännön laadukkuutta ja oikeusperustan tarkempaa esittelemistä lainsäädäntöaloitteiden kohdalla.
Euroopan komission tavoite sääntelyn selkeyttämiseksi on hyvä – sääntelyn on aina oltava järkiperäistä ja laadukasta. Samanaikaisesti tulee kuitenkin pitää mielessä, että suurin osa sääntelystä on syystä tehty.
Kuinka kampaajia suojellaan työssä käytettäviltä kemikaaleilta? Tai rakentajia asbestilta? Koska raskaana olevien röntgenhoitajien äitiysloman pitäisi alkaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastattava sääntelyllä. EU:n työsuojelulainsäädäntöä tulisi pikemminkin edelleen kehittää, eikä palata ajassa taaksepäin. Emme voi edetä vain yritysten ehdoilla, työntekijöiden turvallisuudesta tinkimällä. Yhteiset sisämarkkinat tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä työmarkkinoille. Tämä on suomalaistenkin yritysten etu. On hyvä, että muiltakin eurooppalaisilta yrityksiltä vaaditaan tiettyä minimitasoa. Sitä paitsi, onhan sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta yksi sääntö parempi kuin 28 maan erilliset säännöstöt.
Maanosamme on jo nyt monella tasolla edistyksellinen. Taantumus väijyy kuitenkin kulman takana, jos unohdamme turvata heitä, joiden työllä Eurooppa menestyy. Huoli heikommassa asemassa olevista on näkynyt demarien politiikassa ympäri Eurooppaa jo pitkään: nuorisotakuuta on edistetty ja sosiaalista ulottuvuutta pidetty esillä. Nyt vihdoin Eurooppa-neuvosto päätti, että EU-ohjausjaksossa ei enää tarkkailla pelkästään talouden edistymistä, vaan myös työllisyyttä ja sosiaalista tilannetta kuvaavaa tulostaulua. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Menestyksekkään ja tuottavan talouden tulee olla välinearvo, ei itseisarvo.
Julkaistu Demokraatissa 12.11.2013.
