Kielitaidolla verkostoidutaan

Olen aina ollut kiinnostunut maailmasta! Kiitos kuuluu lapsuuden kodille ja Vaasan koululle: sain ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi venäjän, ruotsin ja englanti tulivat sitten automaattisesti ja ranska vähän myöhemnin. Vaikka valtaosa työteksteistäni on suomeksi, lehtiä luen muilla kielillä ja EU-papereiden käännettyjen versioiden odottaminen on joskus kriittistä. Kansainvälisissä kokouksissa saattaa kieleksi lipsahtaa englanti, vaikka tulkit olisivatkin paikalla. Suomella ei pääse pitkälle käytäväkeskusteluissa. EU-piireissä olen vaihtovuodelle kiitollisena ängennyt francofone-seurueisiin ja pohjoismaalaisten kesken yhteistyö tiivistyy ruotsilla. Kovasti unohtuneella kouluvenäjälläkin olen saanut monta keskustelua käynnistettyä uusien jäsenmaiden kanssa ja yllättänyt Duuman kollegoita.

Tulevaisuudessa kielillä on yhä keskeisempi rooli. Lapsemme kasvavat yhä kansainvälisempään maailmaan. Heidän elämänpiirinsä tulee varmaan olemaan paljon laajempi kuin mitä meillä nyt on. Äitinä näen, miten lapsiin voi vain kaataa tietoa – kunhan ei opeta, vaan leikkii. Kielikylvyistä on monille lapsille iloa ja Vaasassa iltapäiväkerhoista löytyy ruotsin kerhoja. Kouluissa kieliä tulisi kaiken kaikkiaan aikaistaa. Ensimmäiset vuodet voisi laulaa ja leikkiä ilman kynää. Iloitsen, että edes ruotsin opetusta aikaistettiin pahimmasta puberteetistä. Kerron usein ulkomailla, että tyttäreni aloitti kiinan kerhon esikoululaisena päiväkodissa ja nyt kerho jatkuu ekaluokalla kerhotoimintana. Monet ulkomaiset kollegat arvelevat tämän kuullessaan, että kyseessä taitaa olla hieman hienompi koulu. Ei, aivan tavallinen vantaalainen korttelikoulu, totean tyytyväisenä.

Kansainvälistä Vaasan seutua kannattaisi hyödyntää myös kouluissa. Kansainvälistetään myös tulevat osaajamme! Pelkästään Wärtsilässä on töissä 42 eri kansalaisuutta. Alueellamme on hieno kirjo erilaisten kielten ja kulttuurien osaajia. Joukosta liikenee muutama lasten kerhoihin laulattamaan ja leikkimään, varmasti myös opettamaan. Vaasalaiset koululaiset tutustuvat energia-asioihin jo kouluissa. Voisiko toimintaa laajentaa myös kielten oppimiseen?

Julkaistu Vaasan yliopistolehdessä marraskuussa.

Tagit

Tutustu lisää