Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin eilen 8. maaliskuuta. YK:n päättämänä teemana oli tänä vuonna kehityksen kannustaminen liittyen YK:n vuosittuhattavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Edistystä on ollut: äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolitettu vuoden 2000 luvuista, johtuen pitkälti Kiinan kehityksestä. Naisia koskevat tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet erittäin hitaasti.
Yksi Euroopan unionin tehtävistä on jo 1950-luvulta talousyhteistyöstä lähtien ollut naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen. Tästä pitäisi siis tehdä totta tänä päivänä! Mitä voitaisiin vielä tehdä eurooppalaisella tasolla naisten aseman edistämiseksi niin EU:ssa kuin maailmassa? Eräs tärkeä tapa on käyttää EU:n kautta annettavia kehitysmäärärahoja esimerkiksi tyttöjen koulupudokkuuden vähentämiseen ja äitiysterveyden parantamiseen kehitysmaissa.
EU:n sisälläkin riittää paljon tehtävää. EU-tason lainsäädäntö naisten ja miesten yhdenvertaisesta kohtelusta ja samapalkkaisuudesta pitäisi laittaa remonttiin. Iso askel samapalkkaisuuden edistämiseksi olisi, jos palkkasyrjintäepäilyissä olisi käännetty todistustaakka vähintäänkin tapauksissa, joissa syrjintä vaikuttaa ilmeiseltä. Usein syrjityn työntekijän voi olla erittäin vaikea saada kokoon riittävää todistusaineistoa syrjinnästä. Käännetyssä todistustaakassa työnantajan tulisi näyttää toteen, ettei syrjintää ole ollut.
Myös työn ja perheen yhteensovittaminen vaatisi uusia toimia. Naisten työllisyysasteen nostaminen on ollut pohjoismaissa taloudellisen menestyksen kulmakiviä. Nyt tämä askel pitäisi ottaa myös eurooppalaisittain. Yllättävän monessa EU-maassa naisten työllisyysaste on noin 50 prosenttia – siis lähes puolet työikäisistä naisista puuttuu työmarkkinoilta! Arkipäivän ongelmia liittyy erityisesti päivähoidon saatavuuteen. Monessa maassa päivähoito on joko niin kallista tai vaikeaa saada, ettei äidin työssäkäynti ole mahdollista.
Yksi tapa edistää keskustelua naisten ja miesten tasa-arvosta perhe-elämässä olisi säätää eurooppalainen isyysvapaadirektiivi. Tämä olisi suuri palvelus naisten ja miesten tasa-arvolle, kun koko Euroopassa isillä olisi aito mahdollisuus omistaa aikaa lapsilleen. EU:ssa on jo säädetty yhteiset vähimmäistasot äitiysvapaille ja vanhempainvapaille, mutta pohjoismaiden ulkopuolella isyysvapaita ei ole otettu vakavasti. Keskustelu olisi tärkeä käydä – ja isyysvapaiden vaikutus naisten elämään olisi jopa suurempi kuin miesten.
Tasa-arvouutisia on ollut viime aikoina mediassa esillä. Suomi on tilastojen mukaan Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Noin 50 prosenttia naisista sanoo kokeneensa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämässään. Tätä ei voi hyväksyä. Väkivalta naisia kohtaan ei saa olla piilotettu tabu. Aihe on nostettava esiin ja keskusteltava aiheesta näkyvästi. Suomessa on noin sata turvakotipaikkaa, mutta eurooppalaiset suositukset ovat siihen nähden viisinkertaiset. Eurooppalainen suositus turvakodeista tulee ottaa vakavasti, erityisesti meillä Suomessa. Vaasankin ensi- ja turvakoti, jonka tukijäsen itsekin olen, tekee todella tärkeää työtä.
Julkaistu Pohjalaisessa 9.3.2014.
