EU:sta puhutaan monesti kovin mustavalkoisesti. Kuten monessa muussakin asiassa, tämä on asioiden yksinkertaistamista ja kuulijan väheksymistä.
Kaikki Brysselissä ehdotettu ei Suomelle kelpaa sellaisenaan. Unioni on kuitenkin täyttänyt tehtävänsä, luonut vakautta ja vaurautta alueelleen. Unionin jäsenmaiden kesken eletään pisintä rauhan kautta, eikä onneksi muutoksen merkkejä näy. Vauraus on lisääntynyt huomattavasti. Suomi oli rikkaisiin kuuluva maa ennen jäsenyyttäkin, mutta jäsenyytemme aikana bruttokansantuote per asukas on lähes tuplaantunut. Viennistämme puolet menee eurooppalaisille sisämarkkinoille. Matala korkotaso on hyödyttänyt meitä tämän päivän asuntovelallisia. Tuntuu ihan vitsiltä kuvitella 80-luvun 17 % korkoja tähän päivään.
Levinnyt pankkikriisi on turhauttanut oikeutetusti. Suomi on muiden mukana joutunut antamaan ja takaamaan lainoja Euroopan taloutta tasapainottaakseen. Pankkien holtiton käyttäytyminen on horjuttanut talouksia. Nyt niiden valvontaan ollaan saamassa toivottuja muskeleita, jotta tulevaisuudessa riskit olisivat pienempiä. Sijoittajavastuuta ei näkynyt Kreikan ajauduttua konkurssin partaalle. Tällä viikolla pankkiunionilait saatiin valmiiksi ja jokaisessa pankin kriisissä ensin kaivetaan omistajien maksut pankin pelastamiseen tai konkurssiin, enää ei tulla veronmaksajan taskulle. Niillä, joilla on yli 100 000 € tilillään, on riski menettää sen yli olevat varat. Tuohon asti pankin kaatuessa suojaa talletussuojadirektiivi.
Jotkin haluavat innokkaasti purkaa EU-sääntelyä ja toiset lisätä sitä. EU-komissio on herännyt yltyvään nippelidirektiivien kritiikkiin valmistelemalla esityksiä mahdollisista kokonaan poistettavista tai vähintäänkin kavennettavista sääntelyn osa-alueista.
Minä voin luetella monta turhaa direktiiviä, Brysselistä päin ei ole kaikkea tarve säädellä. Jäsenmailla on muutenkin suurin vastuu hyvinvoinnista ja taloudestaan. Suurissa linjoissa yhteisiä päätöksiä kuitenkin tarvitaan. Työntekijöiden oikeuksilla tai palkkojen polkemisella ei tule kilpailla. Kaikkia suojaamaan tarvitaan minimisäännöt. Verot pitäisi maksaa tuloksen tekomaahan, samoin pitää myös työntekopaikan työehtoja ja palkkatasoa noudattaa jokaisen kohdalla. Vain vapaamarkkina-alueena EU maat kilpailisivat keskenään toisensa hengiltä, kuka verottaa vähiten, antaa vähiten suojaa työntekijöiden tai kuluttajien oikeuksille.
EU:lla on yksi todella suuri tehtävä, johon sen minun mielestäni tulisi tarttua: veroparatiiseja on suljettava. Verojen välttelyn ja veronkierron liikkumatilan kaventamiseksi tarvitaan järeitä toimia. Pienet ja keskisuuret yritykset maksavat veronsa kiltisti ja samaan aikaan suurimmat kiertävät verot veroparatiiseihin. Tämä on yhteisestä kakusta pois, monessa maassa.
Maailma muuttuu nopeasti, ja tarvitsemme innovaatioita, investointeja ja koulutusta tulevaisuutta turvaamaan. Kasvun ja työpaikkojen eteen pitää tehdä töitä kotimaassa ja Brysselin tulisi auttaa eikä hankaloittaa kasvun mahdollisuuksia. Näin saadaan syntymään myös suomalaisia työpaikkoja!
Julkaistu Ilkassa 17.4.2014.
