Komission puheenjohtaja Juncker esitteli tänään Euroopan parlamentille odotetun investointipaketin. Vaikka uuden rahan osuus luvatusta 300 miljardin paketista jäi ennakoidusti toivottua pienemmäksi, on investointitoiminta nyt tärkeää saada käyntiin ja askel siten oikeansuuntainen.
– Investointien tekeminen ja yksityisten investointien vauhdittaminen julkisella rahalla on ollut demareille keskeinen tavoite. Budjettikuripolitiikan yksisilmäinen tuijotus ei ole ollut toimiva ratkaisu, vaan nyt täytyy investoida ja rakentaa, jotta Eurooppa saadaan ylös kuopasta. Osalle oikeistoa nykyinenkin paketti oli kova pala. Demariryhmä on tyytyväinen siihen, että laivaa on nyt käännetty kasvun suuntaan. Kumpula-Natri toteaa.
Komission paketissa julkisella rahalla on tarkoitus houkutella markkinoille yksityisiä investointeja. Investointien suhteeksi 300 miljardin vaikutukseen on laskettu 1:15, eli jokainen investoitu euro kaipaa toverikseen 15 euroa yksityistä rahaa. Euroopan investointipankin aiemmissa hankkeissa tämä suhde on ollut 1:18, joten siinäkin mielessä suunta on oikeanlainen.
– Nyt lehti kääntyy ja komissaari Jyrki Kataisen johdolla vain kolmessa viikossa valmisteltu kokonaisuus ansaitsee tunnustuksen. Julkisella rahalla on tarkoitus houkutella yksityistä pääomaa, joka on maannut laiskana monesta eri syystä. Kun rahaa , kysyntää ja hyvä ideoita on, komission ehdottama kokonaisuus parhaimmillaan voi käynnistää todella mittavat investoinnit. Jaakonsaari toteaa.
Demarimepit kehottavat myös valmistautumaan rahaston kasvattamiseen, mikäli se toimii odotusten mukaisesti ja kiihdyttää kasvua. Tämä takaisi varmemmin myös Suomen hallituksen esittämien hankkeiden, kuten LNG-kaasuterminaalien, toteutumisen.
– Pakettia esiteltäessä tuotiin hyvin esille, ettei vain varmojen tuottavien investointien tukemisella saada uutta aikaan. Nyt haetaan myös hieman suurempaa riskiä, eli niitä hankkeita jotka eivät ilman tukea toteutuisi. Tässä on mahdollisuus eurooppalaiseen lisäarvoon. Tärkeintä on keskittyä reaalitalouden investointeihin, jotka vahvistavat Euroopan kykyä selviytyä energiahaasteista sekä estää lopullinen syrjään jääminen digitaalisesta vallankumouksesta. Kumpula-Natri ja Jaaksaari summaavat.
