Tänään vietetään kansainvälistä lasten oikeuksien päivää, jonka teemana tänä vuonna on lapsen oikeus leikkiin.
Lasten oikeudet tulevat monelle konkreettisiksi viimeistään omien lasten syntymän myötä. Meidän aikuisten ja poliitikkojen tulee kuitenkin muistaa puolustaa jokaisen lapsen oikeuksia. Maailmassa on liikaa lapsia ilman kunnollista huolenpitoa ja lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta leikkiin tai jotka on erotettu toisesta vanhemmastaan. Tänä päivänä meidän tuleekin kiinnittää jälleen hieman enemmän huomiota ja rakkautta lähellämme oleviin lapsiin, mutta antaa ajatuksissamme aikaa myös kaikille niille lapsille, joita kukaan ei ole puolustamassa.
Euroopan unionin kaikki 28 jäsenmaata ovat allekirjoittaneet YK:n sopimuksen lasten oikeuksista. EU:n oma ohjelmatyö on asian tiimoilta kunnianhimoista. Edeltävä komissio antoi jäsenmaille suosituksen lasten oikeuksista, erityisesti lapsien köyhyyteen puuttumisesta. Lasten oikeudet on kirjattu myös EU:n perusoikeusasiakirjaan:
1. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.
2. Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
3. Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista.
Lasten oikeudet eivät ole vielä tämän päivän Euroopassakaan toteutuneet. Monissa maissa kuripolitiikka ja leikkaukset kohdistuvat sellaisiin palveluihin, jotka vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Koulutus, harrastamismahdollisuudet, päivähoito, nuorisotyö ja monet muut palvelut ovat nimenomaan lapsille merkityksellisiä. Myös köyhyys meillä Euroopassa kasvaa ja vaikuttaa lapsiin. 28.1% (2011 27%) eurooppalaisista 0-17-vuotiaista lapsista elää vaarassa joutua köyhyysrajan alle ja syrjäytymiseen. Yksinhuoltajatalouksien ja maahanmuuttajien lapset kohtaavat nämä riskit vielä muuta väestöä todennäköisemmin.
Euroopan on suurena talousalueena pidettävä huolta myös työntekijöiden oikeuksista ja vaikutettava niihin myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi käynnissä olevien kauppaneuvottelujen kohdalla ei voida ohittaa vapaakaupan ja työoikeuden yhteyttä. Esimerkiksi tätä kautta voidaan konkreettisin toimin parantaa myös maailman lasten asemaa.
Myös kotona Suomessa on saatu oppia siitä, mitä lasten köyhyys ja lapsiin kohdistuvista palveluista leikkaaminen tarkoittavat. Laman lapsista, vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta tehty tutkimus kertoo karuja lukuja: peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui joka viidenneltä, joka neljäs oli saanut merkinnän poliisin tai oikeuslaitoksen rekisteriin tai turvautunut toimeentulotukeen ja jopa joka viides ikäluokasta on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykenlääkkeitä.
Onkin tärkeää, että kun kampeamme yhteistä Eurooppaa takaisin jaloilleen, muistamme, ettei sitä voi tehdä lasten ja heidän tulevaisuutensa kustannuksella. Suomessa täytyy muistaa kuitenkin olla onnellinen saadessamme nähdä lastemme kasvavan turvallisessa ympäristössä. Maailmalla on lapsilla monta turvatonta paikkaa. Jo eurooppalaisissa suurkaupungeissa lasten kidnappausvaroitukset ovat koulujen vanhempien postilistoilla yleinen asia.
Luodaan yhdessä kaikille lapsille turvallinen nykyhetki ja valoisampi tulevaisuus. Annetaan kaikkien lasten leikkiä! Se on lapsen oikeus!
