Kuluneet viikot ovat olleet syventävä oppimiskokemus parlamenttityöstä, kun varjoraportööritehtäväni metsästrategiassa ja keskisuurten biopolttolaitosten päästökysymyksessä ovat edenneet.
Tämä kirje painottuu paljon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan asioihin, mutta muutakin täällä toki tapahtuu! Olen esimerkiksi osallistunut useisiin kirjeisiin, viesteihin ja kampanjoihin, joilla on tuomittu muun muassa tyttöjen ympärileikkaukset, naisten pahoinpitelyt ja raiskaukset, vangittujen yhteiskunta-aktivistien kohtalot sekä aborttioikeuden rajaaminen Euroopassa ja muualla.
Parlamentin naisasioiden valiokunnalle (FEMM) menevään työasiakirjaan tein työ- ja tasa-arvovaliokunnan (EMPL) lausuntoon tarkistusehdotuksia miesten lastenhoitovapaasta, tarkemmasta puuttumisesta työpaikkojen tasa-arvorikkomuksiin sekä työelämän mukautumisesta erilaisten perhemuotojen tarpeisiin. Monenlaisiin asioihin on täällä siis mahdollisuus vaikuttaa!
Biotalous
Olen nostanut agendalleni hyvin tärkeäksi asiaksi biotalouden. Yksinkertaisesti määriteltynä biotaloudella tarkoitetaan fossiilisten sijaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Sen voi jakaa biomassaan ja elävään ja kestävään luontoon perustuviin ratkaisuihin tai vihreään, keltaiseen ja siniseen viitaten metsiin, maatalouteen ja meriin.Talouskasvun ja uusien työpaikkojen mahdollisuudet kumpuavat biotalouteen siirtymisen vaatimista uusista innovaatioista, tekniikasta sekä ajattelutavasta. Uusiutuvia raaka-aineita tuottamalla ja osana kiertotaloutta biotalous on avain myös kestävään kehitykseen. Jo nykyisellään biotalouden katsotaan työllistävän Euroopassa jopa 25 miljoonaa ihmistä. Suomella on suuria odotuksia biotaloudesta, ja siksikin koen arvokkaaksi työskennellä asian parissa!
Biotalouden edistäminen Euroopan unionin tasolla on konkreettinen tavoitteeni. Asia on edennyt mukavasti, ja meillä on sekä täällä parlamentissa että Brysselissä laajemmin syntynyt asian ympärille tiiviit verkostot. Emännöin viime viikolla hollantilaisen ja saksalaisen kollegan kanssa EBA (European Bioeconomy Alliance) käynnistystä. Siinä noin 15 järjestöä metsäteollisuudesta aina maatalouden ja biokemian alaan haluavat yhdessä edistää biotaloutta. Puheenjohdan myös parlamentin biotalousalaryhmää. Kävin niin ikään puhumassa asian tiimoilta muun muassa ympäristöjärjestön IUCN:n (International union of conservation of nature) tilaisuudessa. Heidän teemavuotensa teemana on Nature based solutions – ja maailmanlaajuisessa verkostossaan noin 1100 tutkijaa. Koli-foorumikin kävi esittelemässä suomalaismepeille biotalousaiheista verkostoaan.
Metsästrategia
Esittelin ITRE-valiokunnassa näkemykseni metsästrategian etenemisestä. Näen, että metsien merkitys biotalouden resurssipohjana on syytä huomioida vahvasti. Samalla edistämme metsäalalta kumpuavia suomalaisia ja eurooppalaisia innovaatioita. Olemme nyt käyneet S&D-ryhmän sisällä keskusteluita aiheesta, ja Strasbourg-viikon aikana neuvottelen muiden ryhmien kanssa aiheesta yleisnäkemyksen, josta muodostuu teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan lausunto asiasta maatalousvaliokunnalle (AGRI).
Raportti biopolttoaineiden epäsuorista maankäytön muutoksista (ILUC) on kuumassa vaiheessa ympäristövaliokunnassa (ENVI), jonka jäsen en ole. Asia on suomalaisittain mielenkiintoinen ja tärkeä, ja olenkin koettanut vaikuttaa oman ryhmäni meppien lisäksi raportöörinä toimivan Nils Torvaldsin kautta. Tässä biopolttoaineita koskevassa lainsäädännössä tavoitteeni on tukea meille kansallisesti tärkeiden jätteistä ja tähteistä valmistettujen biopolttoaineiden pääsyä eurooppalaisille markkinoille.
Energia-asioita
Energiavarmuusstrategia pyrkii minimoimaan Euroopan unionin energiajärjestelmään kohdistuvat ulkoiset ja sisäiset riskit. Tein aloitteen, jonka toteutuessa strategiaan saataisiin mukaan muun muassa biopolttoaineiden käytön lisäämistä liikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ja polttoaineiden tuontiriippuvuuden vähentämiseksi sekä suomalaisen biopolttoaineteollisuuden markkinoiden tukemiseksi. Älykkäämpien energiaverkkojen, uusien varastointimenetelmien sekä joustavampien tuotantoteknologioiden hyödyntäminen puolestaan mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden eurooppalaiseen energiajärjestelmään. Korostan biomassan, maalämmön ja aurinkolämmön teknologista merkitystä riippuvuuden vähentämisessä fossiilisista polttoaineista. Jopa 95 prosenttia Euroopassa sähkön ja lämmön tuotannossa kulutetusta puuperäisestä biomassasta on paikallisesti tuotettua. On huomioitava myös mahdollisuus tarkastella eurooppalaisia huoltovarmuusvarastoja biomassan sekä LNG-terminaaliverkoston rakentamisen osalta.
Työn alla olevasta energiaunionista komissio antaa tiedonannon 25.2. Strasbourgissa energiakomissaari Cañete kertoi sähköverkkosuunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa irralliset energiasaarekkeet ja lisätä maiden välisiä yhteyksiä. Pääsin kysymään, onko komissiolla keinoja kannustaa naapurimaata, jos se ei ole halukas edistämään tarvittavaa yhteyttä. Meillä on vähän tällainen tilanne pohjoisessa, jossa Suomen mielestä tarvittaisiin Suomen ja Ruotsin välille lisäyhteys. En saanut tyhjentävää vastausta. S&D-ryhmän kokouksessa energiaunionista vastaava komissaari Šefčovič availi tulevaisuuden näkymiä, tuoden esille tavoitteen uudistaa myös sähkön hinnanmuodostuksen periaatteita ja läpinäkyvyyttä sekä eurooppalaista sähkön sisämarkkinaa. Hän tietää Suomen olevan pitkällä älyverkko-osaamisessa ja oli kiva jutellessa kertoa olevani juurikin Vaasasta, Wärtsilän ja ABB:n vahvasta kaupungista.
Kreikka
Kreikan tilanne on tällä hetkellä tietenkin kuuma peruna, joka määrittää paljon monia tulevaisuuden suuntia. Oma ryhmäni – joka on muuten parlamentin ainoa poliittinen ryhmä, jossa on edustajia kaikista 28 jäsenmaasta – käsitteli Strasbourgissa myös Kreikan kysymystä ja löysikin suurin piirtein yhtenäisen linjan. Edes kreikkalaiset edustajat eivät halunneet velkoja anteeksi, maksuohjelmaa sen sijaan toivoivat maksukyvyn mukaan. Ryhmänä tuimme kyllä rakenteellisia uudistuksia, mutta myös niiden laatu eli vaikutukset yhteiskunnan yleiseen kestävyyteen ja ihmisten asemaan tulee olla paremmin tiedossa ja huomioituna. Rakenneuudistusten hyöty jäävät sitä paitsi helposti vajavaisesti, mikäli ihmiset samaan aikaan kärsivät ja joutuvat sosiaalisesti kestämättömiin oloihin.
Veronkiertoon puuttuminen
Viime kuussa veronkiertoon puuttumiseksi ehdotettiin perustettavan erityinen tarkastusvaliokunta. Allekirjoitimme myös Liisa Jaakonsaaren kanssa tuon vihreiden aloitteen. Parlamentin oikeudellinen yksikkö näki kuitenkin, ettei valiokunnan tehtävänkuvaus ollut riittävän tarkka, jotta se olisi voinut aloittaa työtään. Parlamenttiryhmien puheenjohtajat sopivat sen jälkeen, että asian tiimoilta perustetaan noin sanottu erikoisvaliokunta.
Mielestäni ensimmäinen esitys oli hyvä ja tärkeä, koska sillä olisi ollut lain puitteissa laajemmat oikeudet tutkinnan suorittamiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että verojen välttelyyn, veronkiertoon ja veroparatiiseihin puututaan mahdollisimman tehokkaasti ja aikailematta. Kuten edellisessä kirjeessä kerroinkin, demariryhmä on vaatinut komissiolta selkeitä toimia ja lainsäädäntöehdotuksia kesään mennessä. Tästä on nyt pidettävä kiinni!
Terveisin,
Miapetra ja tiimi
Susanna, Tuomas, Marina, Pekka ja Elli
PS. Muista myös facebook.com/kumpulanatri, twitter @kumpulanatri ja nettisivut miapetra.fi
23.1. Lounastapaaminen Euroopan biotalousallianssin järjestöjen kanssa Brysselin Metsätalolla
26.1. Puhumassa Vaasan ammattikorkeakoulun EU-kurssin opiskelijoille
26.1. Vaasan yliopiston vuosipäiväjuhlassa
27.1. Tapaaminen Gasumin kanssa
27.1. Brysselin suomalaisen energiaverkoston lounaan avaus, komissaari Katainen puhujana
27.1. Euroopan Internetfoorumin lounas, puhujana Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri
27.1. Tapaaminen talojen energiatehokkuusjärjestö EuroACE:n kanssa
28.1. Tapaaminen MTV:n Petra Wickströmin kanssa
28.1. Lounas Rovion johtoryhmän kanssa
28.1. Tapaaminen SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä FinUnionsin kanssa
28.1. Puhumassa biotaloudesta IUCN:n (kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö) vuosivastaanotolla
28.1. Digitaaliasioiden työryhmän aloitusvastaanotto, mukana myös komissaari Ansip
29.1. Lounas AKT:n ja Veturimiesliiton puheenjohtajien kanssa
30.1. Tapaaminen Heikki Uusitalon kanssa, ABB ja Vaasan kauppakamarin pj
2.2. Tapaaminen Jyrki Kataisen kansliapäällikkö Juho Romakkaniemen kanssa
2.2. Tapaaminen Euroopan metsäliiton kanssa
2.2. Tapaaminen Suomen Coreper I suurlähettiläs Marianne Huusko-Lamposen kanssa
2.2. Lounas TEM:n energiaosaston uuden johtajan Riku Huttusen kanssa
3.2. Illallinen Brysselin Ahvenanmaa-verkoston kanssa, emäntänä landsråd Camilla Gunell
4.2. KOLI-foorumin aamiainen suomalaismepeille biotaloudesta
4.2. Tapaaminen Marianne Muonan kanssa
4.2. Tapaaminen suuren valiokunnan puheenjohtaja Riitta Myllerin kanssa
4.2. Tapaaminen Teknologiateollisuuden Martti Kätkän kanssa
4.2. Tapaaminen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin kanssa
4.2. Emännöimässä Euroopan biotalousallianssin lanseerausvastaanottoa
5.2. Tapaaminen ministeri Pia Viitasen kanssa eduskunnassa
5.2. Puhumassa Erkki Tuomiojan Suomi 20 vuotta EU:ssa tilaisuudessa Pikkuparlamentissa
5.2. Tapaaminen entisten eduskunta-avustajieni kanssa
6.2. Tapaaminen Varman pääekonomistin kanssa
7.2. Avustajatiimi SDP:n ehdokas- ja puheenjohtajapäivillä Vantaalla
9.2. Tapaaminen UPM:n edustajien kanssa
9.2. Tapaaminen Suomen edustuston virkamiehien kanssa (ilmasto ja ympäristö)
10.2. Tapaaminen Nesteen kanssa
11.2. Suomalaismeppien, komissaari Kataisen sekä ministeri Henrikssonin tapaaminen
11.2. Lyhyt keskustelu komissaari Šefčovičin kanssa
11.2. Tapaaminen EMMA:n (Euroopan kaupalliset lehdet) kanssa
