Junckerin, tai suomalaisittain Kataisen, kasvupaketti ja siihen kuuluva strategisten investointien rahasto ovat keskusteluttaneet parlamentissa viime päivinä kirjaimellisesti aamusta iltaan. Maanantaina käsittelimme asiaa valiokunnassa aina iltayhdeksään saakka ja kertoipa Katainen tuossa istuneensa asian tiimoilta parlamentin kuultavana ja keskustelutettavana ainakin kymmenen tuntia päivässä.
Tavoite on hieno ja jaettu. Yksityiset investoinnit ovat lopahtaneet ja paenneet Euroopasta talouskriisin aikana ja seurauksena, ja nyt niitä halutaan houkutella takaisin panostamalla avuksi myös julkisia rahoja. Vipuvaikutukseksi kutsutun vaikutuksen avulla näiden julkisten panostusten on laskettu tuovan Eurooppaan noin 315 miljardin edestä rahaa. Rahat halutaan ohjata ”high risk, high reward” -hankkeille, jotka eivät ehkä muutoin tässä tilanteessa lainaa ja rahoitusta saisi. Tällaisia voisivat olla vaikkapa uudet teknologit, pilotit tai biotalouden innovaatiot.
Esityksen mukaan Eurooppaan luodaan myös yhden luukun rahoitusneuvonta, joka auttaa rahoituksen hakijoita ohjaaman hakemuksensa oikeaan paikkaan EU:n rahoitusviidakossa. Myös läpinäkyvyyttä lisäävä projektiputki, joka kokoaa yhteen tietoa käynnissä olevista hankkeista, on minusta erittäin hyvä idea. Sen kautta niin sijoittajat saavat nopeasti kattavan kuvan, mitä voisivat rahoitettaa. Olin yli 10 vuotta eduskunnan talousvaliokunnassa ja muutenkin teollisuuden kanssa yhteyksissä olen nähnyt miten aktiivisesti investointeja houkutellaan niin Aasiaan kuin Amerikoihin, Suunnitelmat ja tavoitteet ovat siis kaikin puolin mainioita.
Ongelmia yhteisymmärrykseen alkaa muodostua, kun puhutaan investointien rahoittamisesta. Komissio on esittänyt, että EU:n osuudet katettaisiin leikkaamalla tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti2020:n sekä Verkkojen Eurooppa -hankkeen rahoitusta. Parlamentti näyttäisi ottavan tässä hyvinkin erilaisen kannan. Erityisesti 2,7 miljardin leikkaaminen Horisontti2020-ohjelmasta – tai lähinnä sen vastustaminen – on yhdistänyt mepit niin ryhmärajojen kuin valiokuntajäsenyyksien yli. Eilen Strasbourgissa pidetyssä teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokuntamme kuulemisessa komissaarit Katainen ja Moedas kohtasivatkin harvinaisen yhtenäisen meppiyleisön, joka ei näihin leikkauksiin halunnut suostua.
Logiikka meidän meppien mielipiteen taustalla on perusteltu. Emme halua lähettää eteenpäin viestiä, joka kertoo Euroopan panostavan investointeihin – leikkaamalla tutkimuksesta ja innovaatioista. Horisontin tukemilla tutkimuksella, innovaatioilla ja pk-yrityksillä jos joillain on valtava rooli Euroopan kasvun moottoreina.
Koska tavoite on kuitenkin yhtyeinen ja investoinnit tulisi meidän kaikkien mielestä saada rahaston tukemina käyntiin mahdollisimman pian, nyt on odotettavissa tiukat neuvottelut EU:n sisällä. Komission, parlamentin ja jäsenmaiden kun tulee kyetä löytämään asiaan yhteinen kanta. Lainsäädäntö pitäisi rahaston osalta olla valmiina kesäkuun täysistunnossa.
