Kesäinen tervehdys jälleen täältä parlamenttityön keskeltä. Paljon on taas ehtinyt tapahtua ja kesä ja koululaisten lomatkin saapuneet Suomeen. Vielä kun säät hieman lämpenisivät – Suomessakin.
Kesän myötä myös toimistollamme tapahtui pieniä muutoksia, kun kevään ajan toimistollamme harjoittelijana toiminut Elli Nieminen lähti kohti uusia tuulia ja kesätyöhön työ- ja elinkeinoministeriöön. Tiimimme lisäksi saimme kesän ajaksi uuden harjoittelijan, Verena Kaunin. Myös minun ja Liisan yhteisenä S&D-delegaation harjoittelijana kevään ajan toiminut Maria Nyroos lopettelee tehtävänsä nyt juhannuksena. Kiitos molemmille!
Alla on jälleen koottu aiheittain tärkeimpiä nostoja ja kuulumisia työstä.
Digitaaliset sisämarkkinat eli Digital Single Market
Tulevaa työtäni meppinä sävyttää vahvasti komission yhdeksi kärkihankkeeksi nostama digitaaliagenda sekä erityisesti digitaaliset sisämarkkinat. Minut nimittäin valittiin S&D-ryhmän kannanmuodostajaksi, eli varjoraportööriksi valiokunnassamme tehtävään työhön. Olen tästä todella iloinen, sillä digiagenda on todella mielenkiintoinen teema, johon Suomella ja suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa.
Komission julkistama paketti (jonka voi lukea täällä: http://ec.europa.eu/priorities/digital-single-market/) sisälsi monia ristiriitaisia seikkoja kuten maantieteellisen blokkauksen rajoittamista, taajuuksien jakamisen siirtämisen EU-tasolle sekä tekijänoikeuksien harmonisaation. Sisämarkkinan mahdollistaminen kuluttajille on luonnollinen kärki, mutta jäin kaipaamaan korkeampaa ambitiotasoa teollisen internetin ja infrastruktuurin osalta. Komissio maalaili verkkoalustojen sääntelyä Saksaa miellyttääkseen – luonnollisesti mainitsematta sen enempiä keinoja. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällaista sääntelyä on perinteisesti vältelty start-upien ja innovaatioiden toivossa. Tältä osin on mielenkiintoista seurata myös kilpailukomissaari Vestageria, joka on aiemmin nostanut Googlen tarkasteluunsa.
Toivon, että tästä prosessista ja sen kanssa työskentelystä muodostuu mahdollisimman vuorovaikutteista ja avointa. Haluan hyödyntää laajasti eri osaajien ja tahojen asiantuntemusta, jotta saamme neuvotteluista ulos laadukkaasti muodostetun kanssan.
Energiaturvallisuusstrategia ja energiaunioni
Äänestimme eilen Euroopan parlamentissa EU:n energiaturvallisuusstrategiasta, jonka tavoitteena on taata energian saanti Euroopan ulkoisista lähteistä sekä turvata energia toimitusvarmuus sisämarkkinoilla. Strategian merkitys on suuri ja ajankohtainen paitsi kaasun osalta Ukrainan kriisin myötä, myös sisäisesti uusiutuvien energianmuotojen integroimisessa sähköverkkoihin.
Äänestys kuitenkin kaatui parlamentin ääripäiden vetäessä mietinnöltä tukensa ja oikeiston eli kokoomuksen Euroopan kansanpuolueen lähes sadan äänestäessä tyhjää. Vastustajissa osa ei voinut hyväksyä koko paperia, koska siellä todetaan ydinvoiman olevan osa päästötöntä tuotantoa ja ehkä jollekin oli liikaa myös sitovien energiatehokkuustavoitteiden kirjaaminen. Tyhjälle meni moni kansanpuoluelainen, kun äänestyksessä kaasun särötystä ei haluttu tukea, ennen kuin sen turvallisuudesta on enemmän tietoa.
Parlamentille esitetty otti mainiosti huomioon ajamani biomassan mahdollisuudet huoltovarmuuden kehittämisessä. Äänestykseen johtanut työ jo valiokuntatasolla oli raskas, sillä valiokunnan jäsenet tehtailivat satoja tarkistuksia. Olihan strategia alkusoittoa energiaunionin luomiselle. Toivottavasti pitkään hiottuja ja tärkeimmät puolueryhmittymät kattavia energiaturvallisuusstrategian kompromisseja voidaan hyödyntää valiokuntani tuottaman energiaunionin raportin muodostamisessa, vaikka tämä esitys nyt parlamentissa kaatuikin.
Tärkeimpänä uutena asiana tulevassa energiaunionissa on sen oma hallintorakenne. Jäävätkö päätökset jäsenvaltioiden käsiin ja komission toimeenpantavaksi vai saako myös parlamentti sananvaltaa energia- ja ilmastopolitiikan saralla? Toivon, ettei energiaunionissa jouduta väittelyyn jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvista energiantuotantomuodoista vaan pystymme keskittymään oleellisiin EU-tason tuomiin hyötyihin kuten markkinamallin, infrastruktuuriin ja innovaatioiden mahdollisuuksiin.
Energiapuolella kilpailukomissaari Vestager otti ison haasteen vastaan ja aloitti Gazpromin toimien tarkastelun mahdollisten markkina-aseman väärinkäytösten osalta. Tässä asiassa komissiolla onkin merkittävää valtaa.
TTIP
Toinen parlamentissa tällä viikolla odottamattomasti päätyneistä käsittelyistä on EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus TTIP. Meidän oli tarkoitus äänestää parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa S&D-meppi Bernd Langen johdolla laaditusta mietinnöstä sopimuksen tiimoilta. Bernd kävikin huhtikuussa myös Suomessa minun ja Liisan järjestämässä TTIP-asiantuntijaseminaarissa, joka onnistui oikein mainiosti.
Valtavan suuresta muutosesitysten ja työjärjestyspyyntöjen määrästä johtuen äänestys lykättiin kuitenkin eteenpäin ja myös keskiviikoksi kaavailtu keskustelu siirrettiin pois tältä istuntoviikolta. Itse en aivan ehkä allekirjoita otsikoihin noussutta ”kaaosta”, mutta kieltämättä on aina harmillista, kun aikataulutetut prosessit eivät etene niille sovitussa ajassa.
Itse olen sitä mieltä, että INTA-valiokunnan pohja oli meidän demareiden näkökulmasta varsin onnistunut. Euroopan unionin nykyiset standardit on turvattu yksiselitteisesti, eikä sopimus saa niitä alentaa. Kulttuurin monimuotoisuuden säilyminen on huomioitu ja turvattu niin nyt kuin tulevaisuudessakin, eivätkä sen avustukset kuulu sopimuksen piiriin. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä esimerkiksi vesihuolto on nekin jätetty sopimuksen ulkopuolelle ja siten turvattu jäsenvaltioiden oikeus päättää näistä palveluista demokraattisesti ja valitsemallaan tavalla. Tietosuojan osalta lausunto edellyttää myös amerikkalaisten toimijoiden sitoutumista eurooppalaisiin standardeihin, ja niin yksilöiden kuin yritysten tiedot on suojattava tietojenvälityksessä. Työntekijöiden oikeuksien osalta lausunnon pohjateksti on erittäin hyvä ja täyttää kattavasti meidän demarien tavoitteet.
Maailman suurimman kauppasopimuksen mahdollisuudet ovat kiistattomat myös ympäristön suojelemiseksi ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Mikäli parlamentin lausunto tulee hyväksytyksi pohjatekstin mukaesina, on nämäkin alueet katettu siinä kunnianhimoisesti. Ihmisoikeuksia ja työntekijöiden ehtoja kunnioittava sopimus antaa kehittyville maille hyvän pohjan neuvotella vastaavia lausekkeita omiin mahdollisiin sopimuksiinsa.
Toivon, että kiistaa herättänyt ISDS ja erityisesti yksityiset välimiesmenettelyt saadaan selkeästi pois lopulta äänestykseen tulevasta esityksestä. Toivon kuitenkin myös, että parlamentti hyväksyy lopulta mietinnön ja ohjeistaa siten omalta osaltaan komissiota solmimaan laadukkaan vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa.
Tasa-arvostrategia
Parlamentti hyväksyi istunnossa EU:lle uuden tasa-arvostrategian vuoden 2015 jälkeiseen työhön. Raportti nostaa entistä paremmin esille naisten oikeudet, heidän kohtaamansa syrjinnän elämänsä eri osa-alueilla sekä sukupuolten välisen tasa-arvon kokonaisuutena.
EU:n toimivallan rajoissa otimme kantaa myös naisten oikeuteen lisääntymis- ja seksuaaliterveytensä omistajuudesta. Suomeksi parlamentti siis kannustaa kaikkia jäsenmaita tarjoamaan ”opetusta ehkäisystä” sekä turvaamaan naisille tarvittaessa turvallisen ja laillisen oikeuden aborttiin. On käsittämätöntä, että yhä vielä ympärillämme olevissa, muutoin edistykseen sitoutuneissa maissa, elää naisia, joilla ei ole oikeutta päättää omasta ruumistaan – pahimmillaan terveydestään ja hengissä säilymisestään.
Nostimme esille myös perinteisestä perhemallista poikkeavien perheiden oikeudet. Yksinhuoltajat ja sateenkaariperheet ansaitsevat hekin yhdenvertaisen kohtelun ja poliittisten päättäjien huomion, myös työaikalainsäädännön ja työelämän oikeuksien osalta. Suomessakin työnantajapuolella on ollut vaikeuksia myöntää sateenkaariperheiden molempien vanhempien oikeutta esimerkiksi vanhempainvapaisiin.
Suomen tämän päivän uutisten valossa strategian lukeminen voisi olla hyödyllistä myös hallitukselle ministereille. Naisten ja miesten yhdenvertaisuus niin työmarkkinoilla kuin vaikkapa lasten vanhempinakin on yhteiskunnalle ja kansantaloudelle aina kannattava sijoitus.
Venäjä
Parlamentti käsitteli tämän viikon istunnossaan myös EU:n suhdetta Venäjään. Esille nousivat erityisesti Venäjän uusi musta lista sekä Ukrainan rajalla havaittu sotilaallinen liikehdintä. Lopputulemana todettiin, että EU:n on arvioitava suhdettaan Venäjään uudelleen. On kyseenalaista voidaanko strategisena kumppanina pitää maata, joka loukkaa jatkuvasti tarkoituksellisesti demokraattisia periaatteeita ja perusarvoja sekä kansainvälistä oikeutta.
Samalla on kuitenkin syytä muistaa kollegani Liisa Jaakonsaaren esillä pitämä huomio siitä, ettei Euroopassa voi olla rauhaa ilman, että Venäjä on siinä mukana. Siksi kohti tulevaisuutta on joka tapauksessa suunnattava yhdessä Venäjän kanssa, ei sulkien itäinen suunaapurimme ulos.
Biotalous
Järjestin Suomessa muutama viikko sitten Helsingissä biotalousseminaarin, johon kokoontui suomalaisia alan asiantuntijoita ja vaikuttajia.
Keskustelu henki hyvin näkemystäni siitä, että biotalous on hieno mahdollisuus siirtyä käyttämään vähemmän fossiilisia tuotteita. Myös energiavarmuudessa kannattaa huomioida, että suurin osa tuontienergiasta tulee Eurooppaan pääosin muutaman sataman kautta. Komissio on perustanut myös neuvontapalvelun siitä, miten erikokoiset yritykset voivat saada rahoitusta biotaloushankkeisiin .
Copacogeca, maanviljelijöiden ja osuuskuntien eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen toi seminaarille terveiset 12 miljoonalta maanviljelijältä ja myös monilta metsänomistajilta. Järjestö pitää tärkeänä, että metsänhoidollisin keinoin ja tehokkaalla osaamisella saadaan käyttöön enemmän biomassaa nykyisiltäkin maa-aloilta! Metsien kohdalla tästä on selkeää näyttöä muun muassa Pohjoismaista.
Metsäteollisuuden vienti on ollut Suomessa tasaista, mikä on ollut kansantaloudellisesti erittäin tärkeää viennin muuten romahtaessa. Investoinnit lähtivät hurjaan alenemaan ja tuotantolinjoja on suljettu vuosien ajan. Kehittyneen biotalouden ja uusien polttoaineiden investoinnit ovat lisääntyneet myötä aivan viimevuosina ja uusi metsäteollisuus tekee tuloaan.
Jatkan tämän jälkeen innostuneena työtäni Euroopan parlamentin biotalousryhmän puheenjohtajana.
Nuorisotyöttömyys
Toisena alkavana raportööritehtävänäni on sosiaali- ja työllisyysasioiden valiokuntaan käsittelyyn tuleva mietintö, jossa pohditaan taitopolitiikan (skills) käyttöä nuorisotyöttömyyden ratkaisuiksi. Tämä mietintö on osa laajempaa kehitystä, jossa myös koulutukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään myös laajemmin osana työllisyyspolitiikkaa.
”Skills” –termi onkin rantautunut EU:n kielenkäyttöön nimenomaan koulutuksen tuottamia taitoja ja työelämävalmiuksia tuottamaan. Aion hakea tähän työhön vaikutteita hyvistä suomalaista käytännöistä, kuten nuorisotakuusta.
Tapaamisia ja tapahtumia
17.4. Miapetran ja Liisan TTIP-seminaari Helsingissä, pääpuhujana parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange
18.4. Pohjanmaan suurmessuilla
19.4. Ylen eduskuntavaalistudiossa vieraana ja puolueen valvojaisissa
20.4. Vierailulla Tapiolan lukiossa
21.4. Tapaaminen Novozymesin Nour Amranin kanssa
21.4. Energiaverkoston kokous Brysselissä
21.4. Suomalaisten vaaliturpakäräjät Miapetran toimistolla
23.4. Puhujana kiertotaloustapahtumassa
23.4. Tapaaminen Googlen kanssa
23.4. STT:n haastattelu TTIP:sta
28.4. ETUC:n tapaaminen International Worker’s Day
28.4. Puhujana Parlamentin Metsäkerhon tilaisuudessa
28.4. Euroopan energiafoorumin illallinen
29.4. Meppien ja komissaari Kataisen yhteinen aamiainen
29.4. Tapaaminen Tapio Pekkolan kanssa
29.4. Euroopan energiafoorumin liittokokous, jossa minut nimettiin hallituksen jäseneksi
29.4. Tapaaminen – European Alliance to Save Energy
29.4. Tapaaminen EuroACE
30.5. Brysselin Suomi-klubin Vappu
1.5. Brysselin työväenyhdistyksen vappujuhla ja vappupuhe
5.5. Puhujana Aebiomin bioenergiakonferenssissa
5.5. Tapaaminen DG Connectin ylijohtaja Roberto Violan kanssa
5.5. Lounas Eurocadresin Janina Mackiewitczin kanssa
6.5. Tapaaminen Nasdaq
6.5. Tapaaminen Allianssin Elin Blomqvistin ja Silja Markkulan kanssa
7.5. Puhujana Baltic Sea Comissionisss
7.5. Eurooppa-päivän juhla Vaasassa
8.5. Seinäjoella Eurooppa-päivän seminaarissa ja juhlassa
9.5. Eurooppa-päivän puhe Lappeenrannassa Etelä-Karjalan maakuntaliiton juhlassa
11.5. Lounas Henrik Haapajärven ja Petteri Oksan kanssa
12.5. Pariisissa Länsi-Suomen maakuntaliittojen puheenjohtajien kanssa
18.5. Tutustumassa Luxembourgin tulevaan puheenjohtajakauden EMPL-kollegoiden kanssa
19.5. Tapaaminen musiikintuottajien kanssa
19.5. Tapaaminen Metsägroupin kanssa
19.5. IFPI:n illalliskonsertissa
20.5. Meppien ja komissaari Kataisen yhteinen aamiainen
20.5. Tapaaminen AT&T Claudia Cellin kanssa
26.5. Tapaaminen ministeri Sirpa Paateron ja Sonja Kekkosen kanssa
26.5. Vasabladetin haastattelu
26.5. Lounas Kuntaliiton kanssa
26.5. Suomen EU-edustuston TTIP-infotilaisuus
27.5. SAK:n opintoyhdistyksen vieraana
27.5. Satamaliiton satamapäivät ja hallituksen kokous
27.5. Biotalousseminaari Helsingissä
28.5. Torkkolan tuulivoimapuistoa vihkimässä
1.-2.6. Opiskelijalehtien toimittajia vierailemassa Brysselissä
1.6. Työväenyhdistys Tähden ilta Paavo Lipposen kanssa
2.6. Meppiaaminen arktisista alueista Paavo Lipposen kanssa
2.6. Sosiaali- ja terveysalan johtajia tapaamassa
2.6. Puhujana Alliance for Youth -tilaisuudessa
3.6. Tapaaminen suomalaisten ja ruotsalaisten ydinvoimatoimijoiden kanssa (??)
4.6. Puhumassa Energiajohtajille
4.6. Tapaaminen J-P Kaleva European Games Developer Federation
4.6. Lounas SONK:n EU-koulun kanssa
5.6. Vierasryhmä parlamentissa
8.6. Illallinen bio- ja kiertotaloudesta suurlähettiläs Huusko-Lamponen
9.6. Euroopan energiafoorumin illallinen
10.6 ylen aamuradiossa TTIP:stä
10.6. Tapaaminen Francesco Versace/ ETNO
10.6. YLE Obsissa TTIP-keskustelussa
