Vuosi sitten kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö paljasti yli 300 monikansallisen suuryrityksen tehneen salaisia verosopimuksista Luxembourgin kanssa vuosina 2002 – 2010. Paljastus sai nimen LuxLeaks.
Luxembourgin entinen pääministeri ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi selvittää juurta jaksain tapahtuneet. Hänen valintansa jälkeen Euroopan parlamentti asettikin erityisen Tax-valiokunnan selvittämään veronkierron laajuutta. Valitettavasti komission puheenjohtaja valiokunnan kuulemisessa suhtautui asiaan ylimielisesti, ja veronkiertoa harrastavat monet monikansalliset yritykset ovat kieltäytyneet tulemasta valiokunnan kuultavaksi.
Lux-Leaksin paljastamien petosten laajuus herätti huomiota maailmanlaajuisesti. Eräät suuryritykset, joiden liikevaihto liikkuu useissa miljardeissa euroissa, ovat käytännössä maksaneet Luxembourgiin siirretyistä voitoistaan vajaat 1 prosenttia veroa, vääristäen näin kilpailua sisämarkkinoilla. Pk-yrityksillä ei ole ollut
samanlaista mahdollisuutta neuvotella itselleen edullisia verosopimuksia.
EU-maat kilpailevat keskenään kehittelemällä luovia veroratkaisuja monikansallisille suuryrityksille houkutellakseen investointeja ja kasvattaakseen keinotekoisesti tulojaan.
Tämä käytäntö riistää muilta EU-mailta heille kuuluvia verotuloja, jotka ovat oleellinen osa julkisten palveluiden kuten terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämistä.
Paljastuksista on kulunut vuosi eikä konkreettisia muutoksia verokäytäntöihin ole saatu lähes lainkaan. EU on epäonnistunut tehtävässään kansalaisten ja pk-yrityksien oikeuksien turvaamisessa ja tasavertaisessa kohtelussa.
Euroopan valtiovarainministereiden kohtaaminen 6. lokakuuta 2015 oli hukattu tilaisuus osoittaa, että LuxLeaks -skandaalin opit olisivat menneet perille. Valtiovarainministerit vesittivät komission jo valmiiksi kunnianhimotonta ehdotusta automaattisesta verotietojenvaihdosta rajanylittävistä ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista. Viime viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa komissaari Pierre Moscovici kehui kuitenkin esitystä ”avoimuuden vallankumoukseksi”.
Verokilpailu heikentää kansallisten verojärjestelmien toimivuuttaa ja vaarantaa koko EU-projektin: tehokkaita toimia tarvitaan välittömästi. Yhteiset sisämarkkinat toimivat vain avoimen yhteisöverotuksen puitteissa. ”Business as usual” ei ole vaihtoehto.
Kannatamme kunnianhimoisia uudistuksia, jotka puuttuvat veronpetoksiin ja veronkiertoon tukkimalla lainsäädännöllisiä porsaanreikiä, asettamalla sanktoitia veroparatiiseille ja suitsimalla korruptiota ja rahanpesua. Tähän päästään panostamalla avoimuuteen ja rajat ylittävään yhteistyöhön.
EU-maiden hallitusten on aika tukea maakohtaista raportointivelvoitetta, josta keskustellaan parhaillaan osana osakkeenomistajien oikeuksia koskevaa direktiiviä. Euroopan unionin tulee varmistaa, että monikansalliset yritykset maksavat veronsa siinä jäsenmaassa, jossa voitot syntyvät.
Uudistettu raportointikäytäntö velvoittaisi pörssiyhtiöitä julkistamaan toimintansa kussakin EU-maassa ja maksamaan sen mukaisesti veroja. Käytäntö antaisi veroviranomaisille, sijoittajille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden puuttua yritysten laittomiin tai epäasianmukaisiin toimintatapoihin. Eurooppalaisiin pankkeihin sovelletaan jo maakohtaista raportointivelvoitetta eikä se ole komission mukaan heikentänyt pankkien kilpailukykyä.
LuxLeaks -paljastuksista on kulunut jo vuosi eikä konkreettisia toimia voida odottaa loputtomiin. Yhteistyötä Euroopan -tasolla tulee parantaa. Maakohtainen raportointi olisi merkittävä askel veronkierron torjumisessa ja oleellinen osa avoimemman verojärjestelmän kehittämisessä Euroopassa.
EU-maiden on korkea aika oppia LuxLeaks -läksynsä puuttumalla viimein monikansallisten yritysten verokikkailun ja panostamalla oikeudenmukaisen yhteisöverojärjestelmän kehittämiseen. EU-maiden väliseen verokilpailuun puuttuminen on talouskasvun käynnistämisen edellytys. Panoksena on Euroopan tulevaisuus.
Miapetra Kumpula-Natri, MEP,
Liisa Jaakonsaari MEP,
Jutta Urpilainen, kansanedustaja.
