Yli sata vuotta ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen on työpaikoille ja arkeemme iskenyt uusi vallankumous – digitaalinen vallankumous. Vaikka IT-ala onkin jo muuttanut arjen rutiineja, suurin muutos on vasta tulollaan. Teollisuuden synty muutti aikansa tuotantotapoja. Digitaalisuus taas muuttaa niin paljon muutakin, etten keksi alaa, jolle se ei ulottuisi. Digitalisaatio yltää entistä enemmän ja nopeammin vanhoihin teollisuudenaloihin, mullistaen eurooppalaisten arkea, työelämää ja julkisen sektorin palveluita. Tiedon käsittelyn muuttuminen kun on vietävissä joka alalle.
Teollisuudessa muuttuu kappaleiden ja koneiden keskenään kommunikointi. Toki ihminen aina suunnittelee ja koodaa ohjelmistot. Terveydenhuoltoon tuodaan jatkuvaa seurantaa ihmisen kroppaan ja saamme laitteiden avulla ihmisaisteja tarkempia tuloksia. Etäisyydet katoavat. Maataloudessa automatisoidaan jo vaikka mitä ja toisaalta tuotannon jäljittäminen onnistuu vaikkapa eläinkohtaisesti tai ruokarasiakohtaisesti. Musiikissa on ohjelmia, joilla nuotitusta ja sävelsääntöjä voidaan käsitellä. Ja niin edelleen…
Olen koko syksyn työstänyt Euroopan parlamentissa strategiaa Euroopan yhteisistä digitaalisista sisämarkkinoista. Toimin S&D ryhmän vastaavana raportoijana, eli olen viime viikot neuvotellut muiden poliittisten ryhmien kanssa parlamentin kannan muodostamiseksi.
Euroopan haasteena on sisämarkkinoiden puuttuminen. Osin tästä johtuen pääosa maailman digitaalisista jättiläisistä on amerikkalaisia. Suuren eurooppalaisen sisämarkkinan puuttuminen on pakottanut myös eurooppalaiset yritykset aloittamaan Yhdysvalloissa ja palaamaan sitten Eurooppaan. Kun yritys on vaikkapa tehnyt netin kautta hankittavan sovelluksen, on EU:n jäsenmaissa 28 erilaista sääntöä, joihin sen on sopeuduttava. Näin 500 miljoonan alue onkin pilkottu osiin juuri alalla, jolla luulisi yhteisen markkinan olevan helpointa toteuttaa. Esimerkkinä vaikkapa suomalaisetkin pelifirmat ovat kertoneet, että lapsen määritelmä nettipelaamiseen täytyy tutkia ja toteuttaa 28 kertaa, Yhdysvalloissa kerran.
Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työpaikkoja ja uusia työllistäviä aloja. Digitalisaatio on tuonut talouskasvua ja työpaikkoja jo miljoonille eurooppalaisille. Meillä Suomessa Nokian muutokset veivät hurjasti työpaikkoja. Toisaalta uskomattoman moni on edelleen alalla, uutta tulemista tekemässä. Suomen mahdollisuudet ovat erinomaiset: tutkimusten mukaan digitaalisten palveluiden kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin yleinen talouskehitys. Osaamista on vahvistettava ja uusien toimintatapojen etsintään kiinnitettävä huomiota big datan ja teollisen internetin mahdollisuuksien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi.
Palveluiden ja työpaikkojen siirtyessä digiaikaan täytyy huolehtia, että palvelut ovat tasa-arvoisia ja saavutettavissa kaikille. Näin vältämme digitaalisen kuilun syntymisen eri alueiden ja eri ikäryhmien välille. Poliittisilla päättäjillä on vastuu tästä sekä digitaalisten palvelujen turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Tietotaitoihin kuuluu, että osaamme lukea internetissä tarjottua sisältöä kriittisesti ja että ainakin suurin osa meistä osaisi myös käyttäytyä digitaalisien verkostojen sisällä.
Tarvittavia toimia on paljon. S&D -ryhmä on ajanut kuluttajansuojan parantamista myös verkossa, henkilökohtaisen tietosuojan vahvistamista ja infran nopeaa rakentamista erityisesti maaseudulle sekä vaatinut panostuksia erityisesti teollisuuden digitalisaatioon uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi olemme ajaneet parlamentin kantaan työoikeuksien ja sosiaaliturvan huomioimista, kun puhutaan uudenlaisista työmuodoista, joita digitalous on tuonut myös Suomeen.
Euroopan on oltava valmiina esimerkiksi 5G-verkon infran rakentamiseen. Heti standardoinnin loputtua 5G pitää saada markkinoille, sillä sen päälle rakennetaan suuri osa vuoden 2020 jälkeisestä talouskasvusta. Ei ole salaisuus, että tällä alalla Nokia on edelleen maailman kärkiyritys.
Julkaistu Ilkassa 15.12.2015.
