PARLAMENTTI HYVÄKSYI VERONKIERRON VASTAISEN DIREKTIIVIN – NÄIN EU SUITSISI VERONKIERTOA JATKOSSA
Euroopan parlamentti hyväksyi eilen keskiviikkona äänestyksessä veronkierron vastaisen direktiivin.
Direktiivi helpottaa veronkierron ja verovälttelyn vastaista taistelua merkittävästi.
Direktiivi sisältää seitsemän toimenpidettä, joilla veronkiertoa ja verovälttelyä vaikeutetaan. Ne on esitelty tarkemmin alempana.
Äänestyksessä hyväksyttiin muun muassa paljon keskustelua herättänyt yritysten verottamattomien tuottojen maastapoistumisvero, joka estää sen, että verotusta pienennetään keinotekoisesti siirtämällä voittoja matalamman verokannan maihin.
Korkovähennyksiä ei enää saisi vähentää verotuksessa mielin määrin eivätkä yritykset voisi enää hyväksikäyttää maiden erilaisia verolakeja. Veroparatiiseissa ja muualla EU:n ulkopuolella tehdyistä voitoista pitäisi maksaa veroa samalla tavalla kuin EU:ssa tehdyistä voitoista, ja voittojen kierrättäminen niin sanottujen postilokerofirmojen kautta hankaloituisi merkittävästi.
Komission esityksessä on useita järkeviä ehdotuksia, jotka eivät tuo vain kosmeettisia muutoksia vaan todella vaikeuttavat ja estävät verovälttelyä. Parantamisen varaa jää aina, mutta olen erittäin tyytyväinen, että parlamentti uskalsi ottaa tiukan kannan.
Pallo on jäsenmailla. Suomen hallituksen täytyy nyt näyttää, onko sillä halua kitkeä veronkiertoa.
Suomen tulee osaltaan varmistaa, että nämä hyvät toimet todella otetaan käyttöön. Suomi on isojen firmojen verokikkailussa häviäjä, joten veronkierron vastustaminen on mitä isänmaallisin teko.
Puheet veronkierron kitkemisestä ovat olleet lupaavia. Nyt tarvitaan tekoja. Kansainväliset suuryritykset maksavat vähemmän veroja kuin asiansa tunnollisesti hoitavat suomalaisyritykset. Suomalainen kilpailukyky vaatii, että kotimaiset yritykset ovat samalla viivalla kansainvälisten yritysten kanssa.
NÄIN VEROVÄLTTELYÄ VASTAAN TAISTELLAAN
Korkovähennyksille yläraja
Yritys voi vähentää lainojensa korkomenot verotuksessa.
Suomessa tilanne on se, että jos lainaa antava ja lainaa ottava yritys ovat etuyhteydessä, esimerkiksi emoyhtiö ja tytäryhtiö, korkomenoja saa vähentää enintään puoli miljoonaa euroa tai 25 prosenttia yrityksen tuloista riippuen siitä, kumpi summasta on korkeampi.
Jos yritykset eivät ole etuyhteydessä, korkoja on voinut vähentää rajattomasti.
Uuden direktiivin myötä Suomen lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
Direktiivissä sanotaan, että jatkossa korkomenoja voi vähentää korkeintaan 20 prosenttia tai kaksi miljoonaa euroa, riippuen siitä kumpi summa on korkeampi. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain etuyhteydessä olevia.
On hyvä, että korkomenojen vähennys laskee 20 prosenttiin. Sekin on jo suuri summa, harvalla yrityksellä korkomenot ovat niin kovat.
Suomi saa halutessaan pitää tiukemman euromääräisen rajan, eikä sitä ole pakko nostaa puolesta miljoonasta kahteen miljoonaan.
Olen tyytyväinen siitä, että parlamentti hyväksyi poikkeuksen julkisten hankkeiden osalta. Kun hanke on julkinen, voi korkomenoja tietyin ehdoin edelleen vähentää enemmän kuin 20 prosenttia tuloista.
Veroparatiisissa tehdyistä voitoista pitää maksaa veroa Suomeen
Jos suomalaisyhtiö on tehnyt voittoa Panamassa, se on maksanut voitoista verot Panamaan. Kevyesti verotetut voittovarat ovat kuitenkin voineet lopulta päätyä Suomeen.
Veronhuojennusten myöntäminen ulkomailla maksetuista veroista on vaikeaa. Sen takia valtiot usein vapauttavat ulkomaantulot veroista
Jatkossa kaikki EU:n ulkopuolella alhaisen verotuksen maassa syntynyt tulo olisi veronalaista jäsenvaltiossa.
Jatkossa Panamassa kertyneitä voittoja verotettaisiin samalla tavalla kuin jos ne olisivat syntyneet Suomessa. Jos veroja on maksettu jo Panamassa, maksettujen verojen määrä hyvitetään yhtiölle.
”Uusi sääntö on kohdistettu nimenomaan hyvin matalan verotuksen maihin, veroparatiiseihin. Jos voitot on tehty maassa, jonka yritysvero on prosentin tai pari Suomea alhaisempi, sitä ei sovelleta.
Maastapoistumisvero
Jos yritys siirtää varoja, voittoja tai verotuksellisen kotipaikkansa alhaisen verotuksen maahan, se joutuu jatkossa maksamaan maastapoistumisveron.
Veroa joutuu maksamaan summan, joka vastaa siirrettävän varallisuuden markkina-arvon ja verotusarvon erotusta.
Maastapoistumisveron tarkoitus on tehdä alemman verotuksen maihin, esimerkiksi Panamaan tai Luxemburgiin, siirtymisestä vähemmän houkuttelevaa.
Postilokerofirmoilla kikkailu hankalammaksi
Suomalaisella yrityksellä voi olla tytäryhtiö esimerkiksi Panamassa. Todellisuudessa Panamassa ei ole taloudellista toimintaa, vaan yritys on niin sanottu postilokerofirma. Suomalaisyritys kierrättää osan tuloistaan Panaman kautta ja välttää siten veroja.
Jatkossa tämä ei enää onnistuisi.
Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät, panamalaisen tytäryhtiön tulot katsotaan jatkossa suomalaisen emoyhtiön tuloiksi ja niitä verotetaan samoilla säännöillä kuin emoyhtiön muitakin tuloja.
Direktiivi rajoittaa kikkailua. Se ei vaikuta aitoihin tytäryhtiöihin, vaan kohdistuu nimenomaan yrityksiin, jotka haluavat vältellä veroja perustamalla keinotekoisia tytäryhtiöitä tai muita järjestelyjä.
”S&D-ryhmä sai läpi muutoksen, jossa todistustaakka järjestelyn aitoudesta siirtyi veroviranomaiselta yritykselle. Julkisia varoja ei siis tarvitse tuhlata salapoliisityöhön vaan yritysten velvollisuus on osoittaa, että niiden tytäryhtiöillä on todellista toimintaa. Mikäli järjestelyissä ei ole vilunkipeliä, todistaminen on hyvin helppoa.
Yritykset eivät enää saa käyttää hyväkseen maiden erilaisia lainsäädäntöjä
Yhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen sitä, että eri maiden verolainsäädännöt eroavat.
Tytäryhtiö voidaan esimerkiksi tulkita maassa A ihan normaaliksi yritykseksi. Sen pitää maksaa veroa ja joka saa vähentää lainojensa korkomenoja verotuksessa.
Maassa B taas voidaan tulkita, että tytäryhtiö ei ole verovelvollinen. Silloin se ei tietenkään myöskään voi vähentää lainojensa korkomenoja verotuksessa.
Yhtiö sijaitsee maassa A. Se ottaa sisäisen lainan emoyhtiöltä maasta B, mieluiten oikein korkealla korolla. Yhtiö voi maassa A vähentää lainan korot veroissa. Tytäryhtiö maassa B saa lainanmaksusta mukavat korkotulot, mutta koska se ei ole verovelvollinen, sen ei tarvitse maksaa niistä veroja.
”Tämä on vain yksi esimerkki. Monikansallisten yritysten verosuunnittelustrategiat hyödyntävät lainsäädännön eroavaisuuksia monin tavoin. Lopputulos on, että huomattava osa yhtiön voitoista voi jäädä kokonaan verotuksen ulkopuolellei.
Direktiivi kieltäisi maksujen kaksinkertaiseen vähentämisen ja sen, että tulot vähennetään toisessa maassa sisällyttämättä niitä veropohjaan toisessa maassa.
Viranomaiset saavat jättää huomiotta porsaanreikien käytöstä saadut edut
Yritykset löytävät verotuksesta porsaanreikiä nopeammin kuin niitä ehditään lainsäädännöllä tukkia. Tähän vastaa yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, GAAR.
Mikäli viranomaiset huomaavat, että yritys käyttää porsaanreikiä verojen välttelemiseksi, niiden ei tarvitse odotella, että laki muuttuu. Ne voivat yksinkertaisesti jättää huomiotta porsaanreiän käytöstä saadun hyödyn ja verottaa yrityksiä normaalisti.
Suomessa tilanne ei lainsäädännöllisesti muutu, sillä meillä on jo voimassa vastaava käytäntö. Soisin viranomaisten käyttävän sitä entistä ahkerammin.
Valvontayksikkö tarkkailee ja raportoi
Euroopan parlamentti haluaa, että komissio perustaa valvontayksikön. Yksikkö seuraisi veropohjan rapautumista, voitonsiirtoja ja väärinkäytöksiä. Se raportoisi Euroopan parlamentille.
