Britannian kansanäänestyksen tulos on ollut surullinen uutinen.
Erityisen pahoillani olen alle 45-vuotiaiden brittien puolesta. Suurin osa heistä olisi halunnut jäädä unioniin, mutta joutuu nyt lähtemään.
EU luotiin takaamaan rauhaa ja vaurautta Eurooppaan. Vapaan kaupan ja sisämarkkinoiden päälle on rakennettu poliittista unionia – unionia, joka huolehtii muun muassa kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien asemasta.
Seuraavaksi EU-maiden täytyy miettiä, millainen EU:n ja Britannian suhteen tulee jatkossa olla. Britannian hallituksen on parasta jättää eroilmoitus EU:lle mahdollisimman nopeasti, jotta työ uusien sopimusten solmimiseksi voi alkaa.
Sen jälkeen EU voi keskittyä parantamaan unionia: sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa yhteisöä, joka ottaa vakavasti taistelun elintasokuilua ja veroparatiiseja vastaan.
Luottamus Britannian talouteen ja punnan kurssi lähtivät hurjaan syöksykierteeseen. Tämän ei pitäisi olla yllätys, sillä juuri tästä Remain-kampanja varoitti.
Hyvinvoiva Britannia on kuitenkin EU:n etu. Mikäli vienti Britanniaan pysähtyy, Suomikin kärsii.
Britannian brexit-kannattajat ovat toivoneet, että maa voisi solmia tiiviit vapaakauppasuhteet EU-maihin ja jatkaa kaupantekoa ilman rajoituksia. Samaa ovat väläytelleet jo jotkut suomalaispoliitikotkin.
EU on tuonut mukanaan vapaan kaupan, mutta vastapainoksi myös kuluttajansuojan, työntekijöiden oikeudet ja ympäristövastuun.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritysten pitää kertoa, mitä vauvanruoka sisältää; että firma ei voi tuottaa polkuhintaisia kenkiä riistämällä työntekijöitä; että työkalut, joita ihminen ostaa, ovat turvallisia; että yritys ei juoksuta myrkkyjä jokiin ja että kuljetuksessa rikkoutuneen tuotteen voi palauttaa.
Mikäli kauppa on vapaata ja kansainvälistä, ei näitä asioita voi säätää kansallisella tasolla. Tarvitaan kansainvälisiä sääntöjä.
Emme voi luoda kansainvälistä vapaakauppa-aluetta, josta on riisuttu kaikki poliittinen valta ja jäljelle on jäänyt vain rahan valta.
Kauppasuhteet Britanniaan täytyy tietenkin pitää kunnossa. Mutta se ei saa tarkoittaa, että Britannian ei enää tarvitse piitata säännöistä.
Norja on sisämarkkinoilla, noudattaa sääntöjä ja maksaa, muttei ole päätöksenteossa mukana. Vapautta ja itsenäisyyttä luvanneet Brexit-kärkihahmot lupasivat kuitenkin juuri päätösvaltaa. Ristiriita on vaikea ja venyttänee neuvotteluja.
Britannian kansalle kaikki varmasti toivovat hyvää.
