Britannian kansanäänestyksen tulos oli suuri pettymys. Erityisen pahoillani olen alle 45-vuotiaiden brittien puolesta, joista suurin osa olisi halunnut jäädä unioniin.
Mutta vaikka brexit oli monella tapaa huono asia sekä EU:lle että Britannialle, voi se myös olla paremman unionin alkusysäys. Brexitin huonoja puolia on esitelty laajalti, ja niitä onkin paljon enemmän kuin hyviä puolia. Tässä silti viisi hopeareunusta.
1. Päätöksenteko koko unionissa helpottuu. Kaikkein useimmin komission ehdotuksia ovat vastustaneet juuri britit. Usein käy niinkin, britit vaativat lakiesityksiin suuria muutoksia, ja saatuaan osan niistä läpi päätyvät kuitenkin äänestämään lakia vastaan. Turhaa työtä ja turhaa päätösten vesittämistä. Nyt tilanne voi helpottua ja merkittäviä päätöksiä saadaan kenties läpi nopeammin ja sulavammin.
2. EU:n talouspolitiikka ja kaikki euroon liittyvät asiat saadaan sujuvammaksi. Britit ovat vaatineet saada olla mukana päättämässä euroalueen asioista, vaikka eivät haluakaan käyttää euroa.
Uudet kauppasuhteet on suunniteltava huolella. Siitä lisää täällä: https://miapetra.fi/blogi/pidetaan-kiinni-britanniasta-mutta-ei-milla-tahansa-ehdoin/
3. Briteille annetut lupaukset olisivat voineet heikentää EU:ta merkittävästi.
Eurooppa-neuvoston johtaja Donald Tusk antoi helmikuussa Britannian pääministerille David Cameronille pitkän listan lupauksia, joiden tarkoitus oli maanitella britit pysymään EU:ssa.
Joukossa oli monia hyvin ongelmallisia lupauksia, kuten muista EU-maista kotoisin olevien työntekijöiden sosiaaliturvan heikentäminen ja työvoiman liikkumisvapauden rajoittaminen.
S&D-ryhmä eli Euroopan demarit linjasi vahvasti heti perjantaina, että puskemme kaikin keinoin ohjelmaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden Euroopasta. On ihan selvää, että esimerkiksi verovälttelyn salliva unioni ei ole erityisen luotettava.
4. Nyt kaikkien, myös Suomen hallituksen, täytyy vihdoin ottaa kantaa asioihin, joita ei voi enää lykätä. Ulkorajojen valvonnan kehittäminen, terrorismin vastainen yhteistyö, pankkiunionin loppuunsaattaminen, euroalueen hallinto ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittäminen ovat seisseet, kun Eurooppa on odotellut Britannian ratkaisua. Britannia on myös usein blokannut esimerkiksi pakolaiskysymyksen ja tai eurokriisin hoitamiseen liittyvien asioiden hoitoa. Se ei ole esittänyt omia näkemyksiä vaan keskittynyt torppaamaan muita.
5. Brexit herättelee EU:ta ja jäsenmaita. Sekä EU:n että eritoten jäsenmaiden on nyt tarkkaan pohdittava, mitkä asiat unionissa ovat hyviä ja tärkeitä. EU on kiistämättä tuonut jäsenilleen vaurautta, vakautta ja vaikutusvaltaa. Haasteet ovat kansainvälisiä – vaikkapa talous, ilmastoasiat, ihmisten liikkuminen ja pakolaiskysymykset. Siksi niihin tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja. Miten parannamme näitä asioita jatkossa?
